Siirry sisältöön Enter

Kuntien sote-kiinteistöjen yhtiöittämisvelvollisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevien kiinteistöjen vuokraustoiminnan yhtiöittämisvelvollisuus tuo mukanaan monia kysymyksiä, erityisesti verotuksen ja arvonlisäverotuksen osalta. Greenstepin asiantuntijat tarjoavat tukea kuntien kiinteistöomaisuuden yhtiöittämiseen ja siihen liittyvien monimutkaisten kysymysten ratkaisemiseen.

Kuntien vastuulla olleet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle. Kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien omistamat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat pysyivät kunnilla, mutta ne ovat olleet velvoitettuja vuokraamaan nämä tilat hyvinvointialueille vuoden 2025 loppuun saakka.

Tämän jälkeen kuntien on yhtiöitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen vuokraustoiminta. Yhtiöittämisvelvollisuus koskee tilanteita, joissa vuokraustoimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa kuntalain tarkoittamalla tavalla. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu joitakin toimintoja sillä perusteella, että niitä ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla.

Kiinteistöomaisuuden yhtiöittäminen on periaatteessa mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Käytännössä verotus rajoittaa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Kiinteistöomaisuuden siirtäminen yhteisöön lähtökohtaisesti realisoi velvollisuuden suorittaa varainsiirtoveroa. Koska veron määrä on kolme prosenttia siirtyvästä kiinteistöstä, kustannus voi nousta huomattavan suureksi. Tietyin edellytyksin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva kiinteistö voidaan yhtiöittää ilman mitään varainsiirtoveroa.

Vaikka kunnat ovat vain harvoissa tilanteissa tuloverovelvollisia, mahdolliset veroseuraamukset kannattaa selvittää myös tältä osin. Tämä on olennaista etenkin silloin kun kyse on toisen kunnan alueella sijaitsevan kiinteistön yhtiöittämisestä.

Vaikka kiinteistöjen luovutukset on arvonlisäverotuksessa säädetty verottomaksi, kiinteistön luovutusten arvonlisäverotus on käytännössä osoittautunut melkoisen monimutkaiseksi aihealueeksi huolimatta siitä, että sovellettavien säännösten määrä on vähäinen. Arvonlisäverokäsittely riippuu yhtiöittämistavasta, joten kiinteistöomaisuuden yhtiöittämiseen liittyvät arvonlisäverotukselliset seikat onkin hyvä huomioida yhtiöittämistä suunnitellessa, jotta mahdolliset arvonlisäverosta aiheutuvat kustannukset voidaan minimoida.

Monet kunnat ovat yhtiöittämisvelvoitteen takia uuden ja moniulotteisen tilanteen edessä. Selvää ei ole tosin läheskään aina sekään, tuleeko hyvinvointialue kiinteistöjä vuokraamaan.

Greenstep on mielellään kuntien apuna yhtiöittämistä koskevissa kysymyksissä. Julkishallinnon ja useiden muiden alojen erityisasiantuntijamme tukevat teitä yhtiöittämistä koskevien linjausten tekemisessä tai esiin nousseiden yksittäisten asioiden ratkaisemisessa.

Samankaltaiset artikkelit

Julkinen sektori 6 min lukuaika

Älykäs kunta 2026: tuottavuusloikka vaatii älykkäitä ratkaisuja ja uudenlaista johtamista

Kuntatalous on tiukalla, mutta mahdollisuuksia on Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen avasi päivän realismilla. Kuntien sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa, ja verotulot – jotka muodostavat 57 % kuntien tuloista – kasvavat hitaasti. Omien tulojen merkitys korostuu entisestään. Lehtonen nosti konkreettisen esimerkin: koulurakennukset ovat kunnille valtava kuluerä, mutta niiden käyttöaste on huono. Koulut seisovat tyhjillään iltaisin, […]

Julkinen sektori 2 min lukuaika

Kuntien taloushallinnon ratkaiseva suunnanmuutos

Perinteinen taloushallinto tekee erinomaisesti sen, mihin se on suunniteltu. Se valvoo menoja ja saatavia, sekä huolehtii, että tilit täsmäävät. Mutta huomisen taloushallinnon on vastattava vaikeampiin kysymyksiin, kuten: mitä euroilla saadaan aikaan? Sitran Kasvuatlas (2026) nostaa esiin talouden ristiriitoja. Esimerkiksi perusopetuksen kiinteistömenot karkaavat käsistä, kun samalla opetusmenot polkevat paikallaan. Taloushallinnon on oltava se älykäs hermosto, joka […]

Julkinen sektori 2 min lukuaika

Älykäs kunta 2030 – teknologia johtamisen ytimessä

Suomalaiset kunnat elävät parhaillaan murrosvaihetta. Väestörakenteen muutokset, taloudellinen paine sekä kasvavat palvelutarpeet haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla teknologinen kehitys – erityisesti tekoäly, automaatio ja dataan perustuva johtaminen – tarjoaa kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia vastata näihin haasteisiin. Digitalisaatio muuttaa kuntien toimintakulttuuria – ei vain järjestelmiä Digitalisaatio ei ole kunnille enää yksittäinen kehityshanke, vaan yhä keskeisempi osa strategista johtamista. […]