Älykäs kunta 2026: tuottavuusloikka vaatii älykkäitä ratkaisuja ja uudenlaista johtamista

Kuntatalous on tiukalla, mutta mahdollisuuksia on

Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen avasi päivän realismilla. Kuntien sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa, ja verotulot – jotka muodostavat 57 % kuntien tuloista – kasvavat hitaasti. Omien tulojen merkitys korostuu entisestään.

Lehtonen nosti konkreettisen esimerkin: koulurakennukset ovat kunnille valtava kuluerä, mutta niiden käyttöaste on huono. Koulut seisovat tyhjillään iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin – vaikka kuntalaisilla olisi tarvetta tiloille. Ratkaisu ei ole rakentaa lisää vaan ottaa olemassa olevat tilat laajempaan yhteiskäyttöön. Lehtosen sanoin: on vain kuntalaisten yhteistä tilaa. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys vaan ennen kaikkea asenteiden ja toimintatapojen muutos.

Samalla Lehtonen muistutti, että kunnilla on itsellään enemmän vipuvarsia kuin usein ajatellaan. Älykkään kuntatuottavuuden näkökulmasta mahdollisuuksia löytyy usealta rintamalta:

• palveluverkon ja kuntarakenteen uudistamisesta,
• konsernin omistuksista ja hankinnoista,
• uusista tulolähteistä sekä
• tiedolla johtamisesta.

Ja ennen kaikkea: uudesta ajattelusta, uusista toimintatavoista ja uusista teknologioista. Tuottavuuden parantaminen ei tarkoita vain teknologian käyttöönottoa. Se tarkoittaa toimintatapojen, asenteiden ja johtamisen muutosta.

Tuottavuusloikka ei synny piloteista – tarvitaan systeeminen muutos

Sitran ohjelmajohtaja Jonna Heliskoski esitteli Sitran julkisen sektorin tuottavuusohjelman, jonka tavoite on kunnianhimoinen: 50 miljoonan euron panostuksella tavoitellaan 500 miljoonan euron suoria tuottavuushyötyjä vuoteen 2030 mennessä – ja pidemmällä aikavälillä jopa viiden miljardin euron välillisiä kerrannaisvaikutuksia vuoteen 2035 mennessä.

Heliskosken tärkein viesti oli kuitenkin varoitus: elämme tuottavuusparadoksissa.

• 95 % generatiivisen tekoälyn piloteista ei näy millään tavalla yritysten tuloslaskelmissa (MIT Media Lab, 2025), ja
• yli 80 % tekoälyratkaisuja käyttöönottaneista organisaatioista ei ole parantanut liikevoittoaan (McKinsey, 2025).

Teknologiaan panostaminen ei johda kokonaistuottavuuden parantumiseen, jos yritetään ratkaista systeemisiä haasteita irrallisilla teknologiaprojekteilla ja siiloutuneilla piloteilla.

Tuottavuusloikka syntyy vasta uudistusten juurtumisen ja skaalautumisen jälkeen – ja ennen sitä on käytävä läpi ”pilottien kuolemanlaakso”, jossa pitää uskaltaa purkaa vanha ja investoida uusiin rakenteisiin. Ero on merkittävä: vanhan viilaaminen tuottaa 10 % tehostumisen, mutta tekoälyn ja uusien toimintamallien yhdistäminen voi tuottaa 10-kertaisen tuottavuuskuilun verrattuna niihin, jotka eivät uudistu.

 

Sitran tuottavuuslähtöisen uudistumisen toimintamalli etenee viidessä askeleessa:

1. Määritellään tavoitteet, ja kytketään mittarit suoraan arvovirtaan.
2. Vamistetaan edellytykset uudistukseen: datan laatu, standardit ja resurssit kehittämiseen.
3. Suunnitellaan hyödyn syntyminen. Tunnistetaan asiakkaalle arvoa tuottavat vaiheet, ja automatisoidaan, poistetaan viiveet ja vapautetaan resursseja arvoa tuottavampaan työhön.
4. Neljännessä vaiheessa johdetaan toimeenpanoa rytmikkäästi. Rytmitetään päätöksenteko, skaalataan onnistuneet toimet, ja uskalletaan pysäyttää toimimattomat aktiviteetit.
5. Viimeisessä vaiheessa realisoidaan hyödyt organisaation taloussuunnitteluun ja suunnataan vapautuvat resurssit uuteen vaikuttavuuteen.

Käytännön esimerkkejä: näin kunnat ovat jo toimineet

Oulu: tiedolla johtamisesta tekoälypohjaiseen analyysiin

Oulun kaupungin tietohallintojohtaja Tapio Matinmikko kertoi, miten kaupunki on rakentanut tiedolla johtamisen mallin, jossa johto ja työntekijät saavat tietonsa yhteisestä tietoportaalista MS Fabric -alustalta. Oulussa pidetään tärkeänä omistaa oma data ja ymmärtää tekninen ympäristö itse.

Seuraava askel on jo selvillä: perusraportoinnista siirrytään tekoälypohjaiseen analyysiin, jossa raportit tuotetaan promptaamalla ja tekoälyagentit ehdottavat toimenpiteitä johdon tueksi.

Helsinki: palkanlaskennan kaaoksesta automaatioon

Helsingin kaupungin Talpa-liikelaitoksen toimitusjohtaja Anniina Kitula kertoi rehellisesti tilanteesta, mistä lähdettiin – tapaus nousi myös uutisotsikoihin. Vuonna 2022 korjaamattomia palkkavirheitä oli 8 500 ja asiakaspalvelun jonossa lähes 10 000 yhteydenottoa.

Nyt palkkavirheiden osuus on alle 0,5 %, jono on käytännössä nolla ja yli 85 ohjelmistorobottia säästää vuodessa yli 16 000 työtuntia. Tekoäly reitittää jo 10 % sadoista tuhansista ostolaskuista, ja tavoite on 30 %.

Konnevesi: 85 % ajansäästö yhdellä prosessilla

Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen esitteli päivän konkreettisimman casen: pienen, noin 2 700 asukkaan kunnan Salesforce-pohjainen asiointiportaali laski yksityistieavustusprosessin läpimenoajan kahdesta tunnista alle 20 minuuttiin. Ajansäästö on 85 %. Kustannushyöty yhdelle kunnalle on laskennallisesti lähes 50 000 euroa vuodessa – ja ratkaisu on suunniteltu alusta asti monistettavaksi.

Hanke Enemmän vähemmällä laajenee noin kymmeneen pilottikuntaan. Pilottikunnat päättävät yhdessä, mitä palveluja seuraavaksi digitalisoidaan – järjestöavustuksista kesätyöhakemuksiin ja vikailmoituksiin. Tekoälyagentit tuodaan mukaan seuraavassa vaiheessa hoitamaan valmistelevaa työtä ja päätösten valmistelua.

Pasanen tiivisti tunnelman hyvin:

”Pienen kunnan on toimittava, jotta pysyy muuttuvan maailman tahdissa.”

Greenstep on ollut hankkeessa mukana alusta saakka rakentamassa kokonaisuutta, jossa asiointiportaali kytkeytyy saumattomasti kunnan talouden prosesseihin. Maksatus, laskutus ja kirjanpitointegraatio kulkevat Greenstepin kautta – niin että kunta saa yhden eheän palvelukokonaisuuden eikä joudu yhdistelemään erillisiä pistejärjestelmiä.

Konnevesi hyödyntää myös Greenstepin kehittämää Bezala-sovellusta, jonka kautta kokouspalkkioiden maksu hoituu käden käänteessä, siinä missä ennen asia on vaatinut papereiden pyörittelyä.

Juuri tällainen kokonaisvaltainen kumppanuus mahdollistaa sen, että pienikin kunta voi ottaa käyttöön maailmanluokan ratkaisuja kohtuullisilla kustannuksilla.

 

Älykäs taloushallinto on kunnan hermosto

Tommi Ferm Netvisorilta haastoi miettimään taloushallintoa uudesta kulmasta: se ei ole vain tukifunktio vaan kunnan tiedolla johtamisen hermosto. Voitteko tehdä tänään päätöksiä tämän aamun lukujen perusteella? Jos organisaatiorakenne muuttuu, taipuuko taloushallintonne siihen viikossa vai vuodessa?

Fermin viesti oli suora:

”Muutos ei ole koskaan ollut yhtä nopeaa kuin nyt – eikä se tule enää koskaan olemaan yhtä hidasta kuin nyt.”

Älykäs tuottavuusloikka tarkoittaa kitkattomampaa hallintoa, ajantasaista tietoa, tuottavaa dialogia ja dynaamisempaa resurssien kohdentamista.

Lue lisää: Kuntien taloushallinnon ratkaiseva suunnanmuutos

Johtamisen murros: ihmiset, AI ja data

Päivän päätti Greenstep Academyn Heli Häyrynen, joka toi tärkeän muistutuksen teknologiapainotteiseen päivään: suurimmat pullonkaulat eivät ole teknisiä, vaan inhimillisiä ja johtamiseen liittyviä.

Häyrynen kuvasi johtamisen murrosta kahdella aikakaudella.

Perinteisessä johtamisessa johtaja tietää enemmän kuin muut, ohjaa ennakoitavien rakenteiden kautta ja kehittää osaamista kouluttamalla ihmisiä uusiin tehtäviin.

AI-aikakaudella AI analysoi dataa nopeammin kuin yksittäinen asiantuntija, työ ei enää asetu selkeisiin prosesseihin ja rooleihin, ja osaaminen vanhenee nopeammin kuin organisaatio ehtii kouluttamaan.

Tästä seuraa johtamiselle kolme muutostasoa:

1. Päätöksenteossa johtaja määrittää kysymykset, arvioi vaihtoehtojen vaikutuksia ja kantaa vastuun eettisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
2. Johtamisroolissa mahdollistajan rooli korostuu. Psykologisen turvallisuuden rooli kasvaa, ja on tärkeää, että henkilöstö uskaltaa rohkeasti kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja.
3. Osaamisen johtamisesta tulee strategista. Kyvykkyys rakentuu oppimisen nopeuteen, taitoon jakaa ja hyödyntää osaamista sekä kykyyn yhdistää ihmisten ja AI:n vahvuudet.

Häyrysen sanoin:

Älykäs kunta ei ole se, joka hankkii eniten teknologiaa, vaan se, joka kehittää ihmisten kykyä käyttää sitä viisaasti.

Lopuksi

Älykäs kunta -päivä osoitti, että kunta-alan murros on käynnissä – ja esimerkit ovat jo olemassa.

Kiitos kaikille puhujille, osallistujille ja yhteistyökumppaneille erinomaisesta päivästä. Jatketaan yhdessä!

Greenstep on talous-, henkilöstö- ja teknologiapalveluiden asiantuntijatalo, joka tukee kuntia ja julkisia organisaatioita muutoksessa.

Tutustu julkisen sektorin palveluihimme