Hyvinvointialue: Onko ALV-palautuksen potentiaali hyödyntämättä?
Hyvinvointialueet ovat nyt siirtyneet perustamisvaiheesta arkeen. Ensimmäiset tilikaudet ovat takana, ja huomio kohdistuu yhä vahvemmin talouden kestävyyteen, läpinäkyvyyteen ja riskienhallintaan. Yksi merkittävä, mutta yhä usein alihyödynnetty keino vahvistaa taloutta piilee ostolaskujen arvonlisäverokäsittelyssä.
Monella hyvinvointialueella ostolaskujen ALV ei ole vielä saanut strategista painoarvoa. Se on ymmärrettävää: toiminta käynnistyi nopeasti, järjestelmät ja prosessit rakennettiin vauhdilla, eikä kaikkeen yksityiskohtaiseen verotukselliseen hienosäätöön yksinkertaisesti ollut aikaa.
Juuri siksi ostolaskujen ALV-kokonaisuus kätkee sisäänsä merkittävän mahdollisuuden.
Hyvinvointialueille siirtyi kunnista ja kuntayhtymistä laaja kirjo sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja samalla mittava ostolaskumassa. Kun laskuja käsitellään kymmeniä tai jopa satojatuhansia vuodessa, pieniltäkin tuntuvat virheet voivat tarkoittaa merkittäviä summia euroissa.
Virheellinen ALV-käsittely altistaa hyvinvointialueet kahdelle keskeiselle riskille:
- Aiheettomasti saamatta jääneille ALV-palautuksille
- Virheelliselle arvonlisäverokäsittelylle ja mahdollisille sanktioille
Tiukassa taloustilanteessa nämä eivät ole pelkkiä hallinnollisia detaljeja vaan ne voivat olla suoraan rahoitusasemaan vaikuttavia tekijöitä.
ALV-osaaminen ei ole yksityiskohta – se on strateginen voimavara
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä sosiaalihuolto ovat pääosin arvonlisäverottomia, hyvinvointialueilla on laaja oikeus ALV-palautuksiin kuten esimerkiksi kuntapalautukseen näihin toimintoihin kohdistuvien hankintojen arvonlisäverosta ja laskennalliseen palautukseen yksityisiltä palveluntuottajilta tehdyistä arvonlisäverottomista ostoista
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvin hoidettu ALV-prosessi voi palauttaa talouteen huomattavia summia mutta vain, jos osaaminen, käytännöt ja laskukohtainen käsittely ovat kunnossa.
Kokemuksemme mukaan hyvinvointialueilla esiintyy edelleen:
- vaihtelevia käytäntöjä ALV-käsittelyssä
- epäselvyyksiä laskennallisen palautuksen soveltamisessa
- tilanteita, joissa palautus jää kokonaan tekemättä inhimillisen virheen tai tiedon puutteen vuoksi
Vuonna 2026 on vielä aikaa korjata vuoden 2023 virheet
Hyvä uutinen on tämä: vuonna 2026 voidaan vielä oikaista vuoden 2023 arvonlisäverotusta.
Oma-aloitteisten verojen menettelylain mukaan arvonlisäverotusta voidaan oikaista kolmen vuoden ajan tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä avaa hyvinvointialueille konkreettisen mahdollisuuden:
- tarkastella ensimmäisten toimintavuosien ostolaskut uudelleen
- tunnistaa hyödyntämättä jääneet ALV-palautukset
- vahvistaa taloutta ilman palvelutason heikentämistä
Aikaikkuna ei kuitenkaan ole avoinna ikuisesti.
Data-analytiikka tuo näkyväksi sen, mitä manuaalisesti ei voi havaita
Yksittäisten laskujen satunnainen tarkastelu ei riitä, kun kokonaisuus on näin laaja. Koko ostolaskumassan kattava data-analyysi on ainoa tehokas ja luotettava tapa varmistaa ALV-käsittelyn oikeellisuus.
Analytiikan avulla voidaan:
- tunnistaa virheelliset ALV-käsittelyt koko aineistosta
- löytää aiheetta tekemättä jääneet palautukset
- havaita tuplamaksut ja muut epäloogisuudet
- pienentää ALV-riskejä ja välttää tulevat sanktiot
Samalla saadaan arvokasta tietoa prosessien kehittämiseen.
Enemmän kuin tarkastus – strateginen kumppanuus
Greenstep ei toimi vain teknisenä tarkastajana. Haluamme olla strateginen kumppani, joka auttaa hyvinvointialueita rakentamaan kestävää ja osaavaa ALV-hallintaa.
Ostolaskujen ALV-data-analyysin lisäksi autamme:
korjaamaan havaitut virheet ja tekemään tarvittavat ALV-oikaisut
- kehittämään prosesseja ja sisäistä ohjeistusta
- vahvistamaan osaamista tarjoamalla kohdennettua ALV-koulutusta taloushallinnon ja ostolaskujen parissa työskenteleville
Tavoitteena ei ole vain kertaluonteinen taloudellinen hyöty, vaan pysyvä parannus riskienhallintaan ja toimintavarmuuteen.
