Siirry sisältöön Enter

Vesihuoltolain uudistus 2026: Vaikutukset omaisuudenhallintaan

Vuoden 2026 alussa voimaan tuleva vesihuoltolain uudistus muuttaa merkittävästi vesihuoltolaitosten strategista toimintaa. Lakimuutoksilla estetään vesihuollon yksityistäminen ja turvataan vesihuollon toiminta tulevaisuuden investointitarpeet huomioiden. Lailla pyritään turvaamaan huoltovarmuutta ja edistämään kuntien vesihuollon järjestämisen suunnitelmallisuutta.

Omaisuudenhallintasuunnitelma tukee ennakoivaa talouden, riskienhallinnan ja investointien johtamista

Yksi uudistuksen keskeisimmistä vaikutuksista kohdistuu omaisuudenhallintaan: vesihuoltolaitoksilta edellytetään jatkossa selkeästi laajempaa, suunnitelmallisempaa ja viranomaisille raportoitavaa otetta infrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon. Lisäksi lakiuudistuksella pyritään siihen, että vesihuoltomaksut kattavat vesihuollosta koituvat kustannukset myös pitkällä aikavälillä ja että maksujen määräytymisen perusteet ovat laskelmiin perustuvia.

Talousasioista vastaavalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea ennakoivaa talouden, riskienhallinnan ja investointien johtamista. Lakiuudistuksen myötä kaikki vesihuoltolaitokset velvoitetaan laatimaan pitkän aikavälin (n. 20 v) omaisuudenhallintasuunnitelma. Se ei ole enää tekninen liite, vaan strateginen ydinasiakirja, joka määrittää investointien, saneerausten ja kunnossapidon tason.

Läpinäkyvyyttä investointeihin

Investointitarpeet tulee mitoittaa realistisesti, ja vesimaksujen on katettava verkoston ylläpito ja korjaukset pitkällä aikavälillä. Tämä vaatii tiukempaa talousmallinnusta ja avoimuutta asiakkaille. Omaisuudenhallintasuunnitelma toimii tulevien vuosikymmenten investointikehikon lisäksi johtamisen työkaluna. Sitä päivitetään säännöllisesti ja sen pohjalta viestitään myös päättäjille ja asiakkaille.

Kun investointitarpeet on tehty näkyviksi, myös maksujen muutokset ja mahdollinen rahoituksen hakeminen voidaan perustella paremmin. Tämä lisää luottamusta ja helpottaa päätöksentekoa. Laitoksen kilpailukyky ja toimintavarmuus nojaavat jatkossa siihen, miten hyvin verkoston kunto tunnetaan ja miten tehokkaasti tiedot on koottu yhteen paikkaan.

Greenstep auttaa kuntien taseyksikössä olevia vesilaitoksia, kuntien omistamia vesiliikelaitoksia sekä vesiosakeyhtiöitä omaisuudenhallintasuunnitelman laatimisessa. Kartoitamme lähtötilanteen, teemme lyhyen ja pitkän aikavälin investointisuunnitelman sekä luomme rahoitussuunnitelman, jolla osoitetaan, miten investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmissa otetaan huomioon vesihuoltomaksujen taso ja ennusteet, velanotto ja takaisinmaksu, kassavirtalaskelmat, varautuminen yllättävien vikaantumisten kustannuksiin sekä mahdolliset sijoitukset.

Samankaltaiset artikkelit

Julkinen sektori 6 min lukuaika

Älykäs kunta 2026: tuottavuusloikka vaatii älykkäitä ratkaisuja ja uudenlaista johtamista

Kuntatalous on tiukalla, mutta mahdollisuuksia on Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen avasi päivän realismilla. Kuntien sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa, ja verotulot – jotka muodostavat 57 % kuntien tuloista – kasvavat hitaasti. Omien tulojen merkitys korostuu entisestään. Lehtonen nosti konkreettisen esimerkin: koulurakennukset ovat kunnille valtava kuluerä, mutta niiden käyttöaste on huono. Koulut seisovat tyhjillään iltaisin, […]

Julkinen sektori 2 min lukuaika

Kuntien taloushallinnon ratkaiseva suunnanmuutos

Perinteinen taloushallinto tekee erinomaisesti sen, mihin se on suunniteltu. Se valvoo menoja ja saatavia, sekä huolehtii, että tilit täsmäävät. Mutta huomisen taloushallinnon on vastattava vaikeampiin kysymyksiin, kuten: mitä euroilla saadaan aikaan? Sitran Kasvuatlas (2026) nostaa esiin talouden ristiriitoja. Esimerkiksi perusopetuksen kiinteistömenot karkaavat käsistä, kun samalla opetusmenot polkevat paikallaan. Taloushallinnon on oltava se älykäs hermosto, joka […]

Julkinen sektori 2 min lukuaika

Älykäs kunta 2030 – teknologia johtamisen ytimessä

Suomalaiset kunnat elävät parhaillaan murrosvaihetta. Väestörakenteen muutokset, taloudellinen paine sekä kasvavat palvelutarpeet haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla teknologinen kehitys – erityisesti tekoäly, automaatio ja dataan perustuva johtaminen – tarjoaa kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia vastata näihin haasteisiin. Digitalisaatio muuttaa kuntien toimintakulttuuria – ei vain järjestelmiä Digitalisaatio ei ole kunnille enää yksittäinen kehityshanke, vaan yhä keskeisempi osa strategista johtamista. […]