Energiaklusterin uusi nousu Pohjanmaalla – talousjohtajan rooli kannattavan kasvun luomisessa 

Pohjanmaa energiamurroksen ytimessä 

Pohjanmaa elää jälleen uuden investointiaallon keskellä. Vaasan seudun energiateknologiakeskittymä on rakentunut vuosikymmenten aikana vahvan teollisen ytimen ympärille, ja sen ympärille on kasvanut monikerroksinen ekosysteemi: alihankintaverkostot, palveluntarjoajat ja nopeasti kehittyvät pk-yritykset.

Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka ei ainoastaan reagoi markkinoihin, vaan usein jopa määrittää niiden suunnan. 

Vaikka globaali talousympäristö on ollut varovainen, Pohjanmaalla ilmapiiri on ollut koko ajan optimistinen. Yritykset näkevät merkkejä kasvun piristymisestä ja uskovat, että epävarmuuden jälkeen suunta on jälleen ylöspäin.

Tässä ympäristössä myös talousjohdon rooli korostuu: miten varmistaa, että kasvu on terveellä pohjalla ja investoinnit rakentuvat kestävälle, kannattavalle perustalle? 

Vahva ekosysteemi luo vakautta 

Vaasan seudun energiateknologiaklusterin vahvuus syntyy sen kerrostuneesta rakenteesta. Suuret toimijat vetävät puoleensa alihankkijoita, ja näiden ympärille rakentuu vielä palvelu- ja tukiverkostoja.

Jokainen kerros tukee toista, mikä lisää alueen resilienssiä myös silloin, kun maailmalla myrskyää. 

Vaikka tietyt toimialat ovat joutuneet sopeutumaan, monissa yrityksissä näkyy selkeitä signaaleja elpymisestä. Hiljaisemman jakson jälkeen olemme saaneet lukea mediasta suurten investointihankkeiden etenemisestä.

Nähdään, että asiakkaiden kysyntä vahvistuu ja suunnittelupöydälle on palannut pidemmän aikavälin kehityshankkeita. 

Talousjohtaja strategisena sparraajana 

Energiaklusterissa investoinnit ovat usein pääomavaltaisia, pitkäkestoisia ja niihin liittyy paljon teknologia- ja regulaatioriskejä. 

Talousjohtajan keskeinen rooli on muuttunut ”kirstunvartijasta” strategiseksi kumppaniksi, joka yhdistää markkina- ja asiakastiedon numeroihin, arvioi eri kasvuskenaarioiden kannattavuutta ja auttaa johtoa valitsemaan, mihin projekteihin ja asiakkuuksiin yrityksen rajalliset resurssit kannattaa kohdistaa.  

Talousjohtajan keskeinen tehtävä on tuoda päätöksentekoon:

• Skenaariolaskelmat: mitä jos kysyntä viivästyy, korkotaso nousee tai raaka-aineiden hinnat muuttuvat?

• Kassavirtanäkökulma: kestääkö yhtiön kassavirta sekä käynnistysvaiheen tappiot että mahdolliset viivästykset?

• Riskien hajautus
  • Miten sopimusrakenteilla, rahoitusratkaisuilla ja erilaisilla kumppanuuksilla voidaan hallita hankkeen riskiä?
  • Voisiko esimerkiksi puitesopimukset merkittävien liikekumppanien kanssa tuoda hallittavuutta ja ennustettavuutta?
  • Tai olisiko EU- tai Business Finland -rahoitusta mahdollisuus hakea hankkeeseen?
  • Onko rahoitusratkaisu ennakoitava, korkoriski hallittu tai jopa suojattavissa kohtuullisilla kustannuksilla, ovatko sopimusehdot riittävän joustavat jotta ne toimivat ja sopivat myös yllättävissä tilanteissa? 

Ei ole lopulta suurta eroa siinä onko pöydällä kymmenien miljoonien tuotantolinjainvestoinnin suunnitelmat, vientilaajentuminen tai hieman maltillisemman mittaluokan investointi kuten uusi kone, automaatio tai vaikkapa ohjelmisto.

Päätöksenteko kannattaa perustaa faktapohjaiseen analyysiin ja testata eri skenaarioilla päätöksen vaikutusta liiketoiminnan mittareihin.  

Talousjohtaja kestävän aseman rakentamisessa ekosysteemissä 

Talousjohtajalla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten yritys pystyy neuvotella hinnoittelusta, maksuajoista ja sopimusehdoista.

Tuomalla pöytään analyysinsä esimerkiksi asiakas-, projekti- tai tuotekannattavuudesta ja sen kehityksestä ja merkittävistä ajureista, johto saa elintärkeää tietoa liiketoiminnan nykytilasta ja suunnasta.

Ennusteita ei laadita kristallipallosta, vaan arvioimalla liiketoiminnan kriittisiä muuttujia ja niiden (taloudellisia) vaikutuksia businekseen. 

Mm. näitä mittareita seuraamalla, ja niihin strategisilla valinnoilla vaikuttamalla, päästään investointipäätösten kannalta kiinni varsinaiseen ytimeen:

• milloin on järkevää sitoutua pitkäaikaisempiin hankkeisiin,
• millä edellytyksillä ja oletuksilla investointi on kannattava ja
• mitkä seikat saattavat keikauttaa veneen suuntaa olennaisesti.  

Rahoitusratkaisut kasvun mahdollistajana: pankit, julkinen rahoitus, vihreät investoinnit 

Energiasiirtymä ja vihreät investoinnit ovat vahvasti esillä Pohjanmaalla. Talousjohtajan tehtävä on rakentaa rahoituspohja, joka tukee kasvua eikä tukahduta sitä. 

Harvoin pelkällä liiketoiminnan tulorahoituksella mahdollistetaan isompia hankkeita, jolloin kuvaan astuvat erilaiset rahoituskumppanit.

Talousjohtajalle tämä tarkoittaa ensinnäkin pankkirahoituksen ja vakuusvaatimusten hallintaa. Joskus saatavilla on myös julkista rahoitusta eri toimijoilta kuten Business Finland, EU-ohjelmat ja Finnvera ja joihinkin hankkeisiin voi tulla kyseeseen myös ns. vihreiden rahoitusinstrumenttien mahdollisuuksien arviointi. 

Talousjohtajan rooliin kuuluu olennaisesti kyky kääntää kasvutarpeet ja investointisuunnitelmat selkeiksi rahoituspaketeiksi ja huolehtia, ettei rahoitusrakenne tee yrityksestä haavoittuvaa suhdannevaihteluille tai yksittäiselle projektille. Jos kassasta loppuu rahat, ei investoinnin mahdollistamat kasvusuunnitelmat voi realisoitua.  

Dataohjattu talousjohtaminen: reaaliaikainen näkyvyys ja päätöksenteko 

Olipa rahoitusratkaisu mikä tahansa, se tyypillisesti edellyttää yritykseltä kykyä seurata ja raportoida sekä yksittäistä hanketta että yrityksen lukuja muutenkin luotettavasti ja läpinäkyvästi.

Tällöin ei voida enää edetä näppituntumalla tai ”mutulla”, vaan talousjohdossakin painopiste siirtyy yhä selkeämmin reaaliaikaiseen taloustietoon projekteista, kassavirrasta, tilauskannasta ja muista mittareista.

Nykyaikaiset järjestelmät ja raportointiratkaisut tukevat nopeaa päätöksentekoa ja ennustamista – kasvun polulla ei enää riitä hätäisesti kasatut excelit vaan talousohjaaminen tulee painottua entistä vahvemmin eteenpäin katsovaan, ennustavaan raportointiin kuin pelkkään peruutuspeiliin tuijottamiseen. 

Budjetointi voi olla myös ketterää, läpinäkyvää ja skaalautuvaa ja siihen linkittyvä toteumaseuranta voi nopeasti paljastaa kannattamattomat projektit, reagointia vaativat resursointikysymykset tai pullonkaulat tuotannossa.

Hyvällä ja reaaliaikaisella raportoinnilla päästään pohtimaan liiketoiminnan johtamisen kannalta olennaisia kysymyksiä:

• onko meillä riittävästi töitä tilauskannassa,
• onko meillä riittävästi tekijöitä, materiaaleja ja laitteita tilauskannan toimittamiseen, 
• mihin tuote- tai palvelulinjaa kohdistuu kysyntää ja
• pystytäänkö projektit toimittamaan kannattavasti. 

Aikaa pitää olla näille keskusteluille ja arvioinneille, ja mitä vähemmän excel-jumppaan menee talousjohtajan aikaa, sitä nopeammin päästään raporttien ja laskelmien laatimisesta niiden analysointiin ja todelliseen lisäarvon tuottamiseen liiketoiminnalle. 

Pohjanmaan vauhti jatkuu, energiaklusterin yritysten johto varmistaa suunnan 

Energiateknologiakeskittymän uudessa kasvu- ja investointivaiheessa ekosysteemin kerroksellinen rakenne, pitkä historia ja vahvat verkostot luovat vakaan perustan tulevalle kehitykselle.

Tässä kokonaisuudessa energiaklusterin yritysten johdon rooli on strategisempi kuin koskaan: kasvu ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii oikeita investointeja, vahvaa henkilöstöjohtamista ja taloudellista määrätietoisuutta. 

Kun tässä onnistutaan, energiateknologiaklusterin investointiaalto ei ole vain mahdollisuus, vaan se on seuraava askel kohti entistä kilpailukykyisempää ja kestävämpää Pohjanmaata.