Negatiivisen oman pääoman riesa

Mitä tehdä yhtiön oman pääoman painuessa miinuksen puolelle tai yhtiön hallituksen havaitessa uhan? Tämä kysymys on esitetty valitettavan usein lakitiimillemme viime aikoina. Aihepiirin ympärillä liikkuvat kysymykset kuvastavat tämän hetken epävarmaa taloustilannetta startup- ja kasvuyrityksissä.

Juristi tietenkin ensin katsoo, mitä pykälät sanovat – osakeyhtiölaki on asian suhteen selvä: “Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus.”

Havaitsemista täytyy normaalia liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä tapahtua useammin kuin kerran vuodessa tilipäätösaikaan. Tavallisin havaintosykli lienee kuukausi yhtiöissä, joissa tehdään kirjanpitoa kerran kuussa. Tämän lisäksi on tietenkin mahdollista, että hallituksen tiedossa on jokin (isompi) tapahtuma, joka tulee keikauttamaan oman pääoman pakkaselle.

Ennakkoon reagointia osakeyhtiölain säännös ei edellytä. Vaikka hallituksen tiedossa voi olla, että oma pääoma tulee menemään miinukselle esimerkiksi seuraavassa kuussa, ei ilmoitusta tarvitse tehdä etukäteen varmuudeksi.

Aikamääre “viipymättä” aiheuttaa usein pohdintaa. Arkikielessä viipymättä voi tarkoittaa heti tai puolen tunnin kuluttua, mutta kaupparekisteriasioinnissa näin ei tietenkään ole. Hallituksen havaittua oman pääoman negatiivisuuden, kaupparekisteri-ilmoitus tehtäneen useimmiten ajanjaksossa noin viikosta tai parista kuukauteen.

Oman hankaluutensa aiheuttaa kaupparekisterin luvattoman pitkiksi venyneet käsittelyajat. Tätä tekstiä kirjoitettaessa käsittelyaikaennuste tämän tyyppiselle kaupparekisteri-ilmoitukselle on kolme kuukautta. Vasta sen jälkeen oman pääoman negatiivisuus on kolmansien osapuolien tiedossa. Kolmessa kuukaudessa ehtii tapahtumaan paljon, jopa oman pääoman korjaantuminen plussan puolelle. Kenties hereillä oleva hallitus voisi tehdä ilmoituksen havainnon jälkeen toimiakseen osakeyhtiölain huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, ja perua ilmoituksen ennen rekisteröintiä, jos se havaitsee oman pääoman palautuneen positiiviseksi. Kaupparekisterin käsittelyaikojen toivottavasti palautuessa normaalille tasolle ennen pitkää, ei tätä rekisteröintiin liittyvää aikaongelmaa enää pitäisi olla.

Pääomalaina korjaamaan negatiivista omaa pääomaa

Yksi keino välttää negatiivisen oman pääoman rekisteröintivelvollisuus on pääomalaina. Osakeyhtiölain mukaan pääomalaina otetaan laskennallisesti huomioon oman pääoman määrässä, kun arvioidaan oman pääoman negatiivisuutta.

Minkälainen velka pääomalaina oikein on? Pääomalainaa voidaan kuvata erityisehtoiseksi, takasijaiseksi velaksi:

1. Yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa pääoma ja korko saadaan maksaa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;
2. Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän;
3. Pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.

Osakeyhtiölain mukaan sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjallisesti. Yhtiöllä voi olla useita pääomalainoja, jolloin niillä on keskenään yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin, ellei toisin ole sovittu. Olemassa oleva tavallinen laina voidaan velkojan suostumuksella muuntaa pääomalainaksi.

Muita keinoja välttää merkintä

Osakeyhtiölain mukaan pääomalainan lisäksi yhtiön omaisuudesta tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus (poistoero) ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset voidaan ottaa huomioon oman pääoman lisäyksinä. Lisäksi hankalampi ja harvoin käytetty keino liittyy yhtiön omaisuuden todennäköiseen luovutushintaan: jos se on muuten kuin tilapäisesti omaisuuden kirjanpitoarvoa olennaisesti suurempi, saadaan myös todennäköisen luovutushinnan ja kirjanpitoarvon erotus ottaa huomioon oman pääoman lisäyksenä.

Edellä mainituissa oman pääoman laskennallisissa lisäyksissä on lain mukaan noudatettava erityistä varovaisuutta ja niistä on annettava perusteltu selvitys toimintakertomuksessa tai taseen liitetietona.

Mikä on osakeyhtiölaki?

Osakeyhtiölaki on keskeinen säädös, joka ohjaa osakeyhtiöiden toimintaa Suomessa. Se määrittelee yhtiön perustamisen, hallinnon, osakkeenomistajien oikeudet ja velvollisuudet sekä yhtiön purkamisen. Laki tarjoaa oikeudellista suojaa ja tukee liiketoiminnan kehittämistä, mikä tekee siitä tärkeän osan suomalaista liiketoimintaympäristöä. Yrittäjien ja sijoittajien on tärkeää ymmärtää osakeyhtiölain keskeiset piirteet, jotta he voivat toimia menestyksekkäästi ja vastuullisesti markkinoilla.

Tehtyjä ja ehkä tulevia lainsäädäntömuutoksia

Osakeyhtiölakia muutettiin 1.7.2019 siten, ettei yksityisillä osakeyhtiöillä tarvitse olla enää ollenkaan osakepääomaa. Aloittavan yrityksen oma pääoma menee siten todella herkästi miinukselle, vaikka ei 2.500 euron osakepääomakaan velkojille juuri tuonut suojaa.

Osakeyhtiölain muutostarpeita on tarkasteltu oikeusministeriön alaisessa hankkeessa, jossa on pidetty viimeisin lausuntokierros vuoden 2020 lopulla. Yksityisten osakeyhtiöiden oman pääoman negatiivisuutta koskevaa säännöstä on ehdotettu muutettavaksi tai jopa kokonaan poistettavaksi pienempien yksityisten osakeyhtiöiden kohdalla. Hanke ei ole toistaiseksi edennyt lainsäädännön tasolle, joten tällä hetkellä mennään nykysäännöksellä ja hallituksella on rekisteröintivelvollisuus havaitessaan yhtiön oman pääoman negatiivisuuden.