Siirry sisältöön Enter

Virtuaalitapahtumien arvonlisäverotusta yhtenäistetään EU-alueella

Hallitus on antanut esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta (He 32/2024), jonka mukaan lakiin lisättäisiin direktiivin pakottavan sääntelyn edellyttämät, jäsenvaltioiden verotus- ja tulkintakäytäntöä yhtenäistävät säännökset virtuaalitapahtumien verotuspaikasta. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Virtuaalitapahtumien verotuspaikka

Arvonlisäverodirektiivi sisältää säännökset siitä, missä maassa palvelut katsotaan suoritetuiksi ja missä ne siten verotetaan. Arvonlisäverodirektiivi ei kuitenkaan sisällä virtuaalisesti toteutettavan tapahtuman määritelmää eikä myöskään tällaisten palvelujen myyntiä koskevia erityisiä verotuspaikkasäännöksiä.

Tämä on johtanut jäsenvaltioissa vaihteleviin tulkintoihin siitä, mitä kyseiset palvelut ovat tosiasialliselta sisällöltään ja luonteeltaan, ja missä kyseiset palvelut tulisi verottaa. Erilaisia virtuaalisesti järjestettäviä tapahtumia on jäsenvaltioiden tulkintakäytännössä pidetty joko kulttuuri-, urheilu-, viihde- tai vastaavina palveluina taikka sähköisinä palveluina. Jäsenvaltioiden verotus- ja tulkintakäytännön yhtenäistämiseksi verokantadirektiivillä lisättiin arvonlisäverodirektiiviin nimenomaiset ja jäsenvaltioille pakolliset säännökset virtuaalitapahtumien verotuspaikasta.

Muutosten seurauksena virtuaalisesti toteutettavat kulttuuri-, taide-, urheilu-, tiede-, koulutus-, viihde- tai vastaavat tapahtumat tulisivat jatkossa verotetuiksi ostajan sijoittautumispaikassa riippumatta siitä, myydäänkö kyseiset palvelut elinkeinonharjoittajalle vai kuluttajalle. Virtuaalitapahtumien verotuspaikkaa koskevien säännösten tavoitteena on varmistaa, että kyseiset tapahtumat tulevat verotetuiksi kulutusjäsenvaltiossa.

Perinteisesti kulttuuri-, urheilu-, viihde- tai vastaavia tapahtumia järjestetään ns. fyysisinä tilaisuuksina, joihin osallistutaan paikan päällä. Digitalisaation lisääntyessä ja erityisesti koronapandemian myötä virtuaalisesti järjestettävien tapahtumien määrä on kasvanut merkittävästi. Webinaarit ja muut virtuaalitapahtumat mahdollistavat entistä laajemman yleisön tavoittamisen myös kotimaan rajojen ulkopuolelta. Sen lisäksi verkossa järjestettävät tilaisuudet ovat myös ekologisempia. Näin ollen on hyvä, että verotuskäytäntöä yhdenmukaistetaan koko EU:n alueella huomioiden digitalisaation mahdollistamat tapahtumien tuotantomuodot.

Virtuaalitapahtumien verokanta

Arvonlisäverolain 85 a §:ssä säädetään sellaisten palvelujen myynnistä, joihin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelut, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Lisäksi alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksuihin.

Säännöksen sanamuotoa yhdenmukaistettaisiin vastaamaan direktiivin muotoilua. Neutraalin verokohtelun varmistamiseksi paikan päällä järjestettävien ja suoratoistona lähetettävien tapahtumien välillä, arvonlisäverolakiin sisällytettäisiin selkiyttävä säännös tällaisten tapahtumien ja palvelujen alennetusta verokannasta.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että nykyisen hallitusohjelman mukaisesti alennettuun 10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet tullaan nostamaan 14 prosentin verokannan piiriin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakausilehtiä.

Myynti yksityishenkilöille

Jatkossa kaikissa EU-maissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta elinkeinonharjoittajan myydessä virtuaalitapahtumiin pääsyyn oikeuttavan palvelun toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Kuluttajille myytävien palvelujen osalta myyjän tulisi suorittaa arvonlisäveroa kulutusjäsenvaltion soveltaman verokannan mukaisesti. Käytännössä myyjän tulisi rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kuluttajan sijoittautumisjäsenvaltioon.

Vaihtoehtoisesti myyjä voisi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmään ja hoitaa arvonlisäverovelvoitteet keskitetysti yhdessä EU-maassa. Siinä tapauksessa tunnistamisjäsenvaltio välittää erityisjärjestelmän veroilmoituksen tiedot ja maksut kulutusjäsenvaltioille. Tunnistamisjäsenvaltio on EU-maa, jossa verovelvollinen rekisteröityy jonkun erityisjärjestelmän käyttäjäksi, antaa veroilmoitukset ja maksaa veron. Virtuaalitapahtumien pääsymaksujen hinnoittelussa on hyvä ottaa huomioon, että verokanta määräytyy järjestämisjäsenvaltion sijasta ostajan sijoittautumisjäsenvaltion perusteella.

Tiivistetysti:

  • Virtuaalitapahtumat verotetaan ostajan maassa
  • Suomessa myytyihin palveluihin sovelletaan alennettua verokantaa
  • Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.20252

Suunnitteletko virtuaalitapahtuman tai hybriditilaisuuden järjestämistä?

Ota yhteyttä arvonlisäveroasiantuntijoihimme, jotka avustavat liiketoimien arvonlisäverokäsittelyn määrittämisessä. Avullamme maksat oikeat verot oikeaan aikaan ja vältyt turhien verojen maksamiselta. Kun veroasioista ei tarvitse murehtia, jää enemmän aikaa tapahtuman sisällön suunnitteluun.

Tutustu hallituksen esitykseen He 32/2024 tästä.

Samankaltaiset artikkelit

Laki- ja veropalvelut 2 min lukuaika

Arvonlisäverotus laskee: Alviin tulossa muutoksia vuonna 2026

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelmasta puoliväliriihessä, joka pidettiin 22. ja 23. huhtikuuta 2025. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Puoliväliriihen kasvutoimenpiteinä hallitus on päättänyt vahvistaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä.

Laki- ja veropalvelut 3 min lukuaika

Osakeyhtiön veroilmoituksessa kaikkia vaatimuksia ei voi jättää myöhemmäksi

Pääosalla osakeyhtiöistä veroilmoitusten viimeinen jättöpäivä lähestyy vääjäämättä ja moni taloushallinnon osaaja voi tähän aikaan vuodesta tuntea samaistumispintaa Jonna Tervomaan Myöhemmin-kappaletta kuunnellessaan. “Teen sen mitä täytyykin, mut myöhemmin” ei kuitenkaan toimi hyvänä ohjenuorana veroasioissa. Mitkä tahdonvaltaiset vaatimukset on esitettävä ennen verotuksen päättymistä?