Siirry sisältöön Enter

Mitä uutta EU:n kestävyyslainsäädännössä? Kooste viimeisimmistä muutoksista

Euroopan unioni on julkaissut useita päivityksiä yritysvastuuseen liittyvään sääntelyyn. Tähän artikkeliin kokosimme yhteenvedon keskeisistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa EU:ssa toimiviin tai EU-markkinoihin kytkeytyviin yrityksiin.

CSRD ja CS3D – kynnysarvot nousevat, soveltamisalaa tarkennetaan

EU:n neuvosto on hyväksynyt oman kantansa seuraaviin sääntelykokonaisuuksiin:

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)

  • Raportointivelvollisuuden työntekijärajaa ehdotetaan nostettavaksi 1000 työntekijään.
  • Listatut pk-yritykset jätettäisiin soveltamisalan ulkopuolelle.
  • Uusi liikevaihtoraja 450 miljoonaa euroa otettaisiin käyttöön.
  • Neuvosto lisäsi mukaan tarkastelulausekkeen, joka mahdollistaa soveltamisalan arvioinnin tulevaisuudessa.

CS3D (Corporate Sustainability Due Diligence Directive)

  • Velvoitteet koskisivat yrityksiä, joilla on vähintään 5000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto.
  • Lähestymistapa olisi riskiperusteinen, ja huolellisuusvelvoitteet kohdistuisivat yrityksen omiin toimintoihin ja ensimmäisen tason liikekumppaneihin (tier 1).
  • Siirtymäsuunnitelmaa koskeva vaatimus siirtyisi kahdella vuodella.

Muutosten tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa. Kun Euroopan parlamentti määrittelee oman kantansa, säädösten lopullinen neuvottelu voi alkaa.

🔗 Neuvoston tiedote

Päivitetyt ESRS-luonnokset ja ”quick fix” -toimet ensimmäisen aallon yrityksille

EFRAG julkaisi kesäkuussa päivitetyt ESRS-standardiluonnokset (European Sustainability Reporting Standards), joista palautteenanto on 29. syyskuuta 2025 asti. Tavoitteena on selkeyttää ja keventää raportointivaatimuksia.

Samalla Euroopan komissio hyväksyi ns. “quick fix” -päivityksen yrityksille, jotka jo tekevät kestävyysraportointia. Tämän tarkoituksena on helpottaa siirtymää uuteen sääntelykehykseen.

🔗 Quick fix -päätös (komissio)
🔗 ESRS-luonnokset (EFRAG)

VSME: vapaaehtoinen standardi CSRD-raportoinnin piiriin kuulumattomille yrityksille

Komissio on ehdottanut käyttöönotettavaksi VSME-standardia (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed Medium-sized Enterprises). Se tarjoaisi raportointikehyksen yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD:n piiriin.

VSME otetaan käyttöön myöhemmin delegoidun säädöksen kautta. Aikataulu riippuu Omnibus 1 -ehdotuksen etenemisestä.

CBAM-kevennys: uusi raportointikynnys

Neuvosto ja parlamentti ovat sopineet CBAM-mekanismin (hiilitullit) yksinkertaistamisesta. Raportointivelvoite koskisi jatkossa vain yli 50 tonnia tuovia yrityksiä, mikä voi vähentää vaatimuksia pienemmiltä toimijoilta.

Lainsäädännön viimeistely on vielä käynnissä.

🔗 CBAM-tiedote

EU-taksonomia: käyttöönottoa helpotetaan

EU:n taksonomiasäännösten soveltamista on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Komissio on hyväksynyt toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tehdä luokittelusta käytännössä helpommin sovellettavaa yrityksille.

  1. 10 % olennaisuuskynnys raportoimisessa: yritysten ei tarvitse arvioida toimintoja, jotka muodostavat alle 10 % liikevaihdosta, käyttökustannuksista (OpEx) tai investoinneista (CapEx).
  2. DNSH-kriteerejä (Do No Significant Harm) saastumisen ehkäisyssä yksinkertaistetaan.
  3. Pakollinen raportointi ydinvoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä toiminnoista poistuu (liite XII).
  4. Rahoitusalan toimijoille pankkien vihreän omaisuussuhteen (GAR) ja muiden mittareiden laskentaa yksinkertaistetaan.
  5. Raportointilomakkeet kevenevät: datapisteiden määrä vähenee noin 64 % ei-rahoitusalan yrityksillä ja 89 % rahoitusalan yrityksillä.

🔗 Taksonomia-tiedote

Mitä seuraavaksi?

Nyt yritysten on hyvä arvioida, miten nämä muutokset vaikuttavat omaan toimintaan ja valmistautua mahdollisiin uusiin vaatimuksiin tai mahdollisuuksiin. Jos kaipaatte sparrailuapua, ole yhteydessä vastuullisuuspalveluiden tiimiimme!

Samankaltaiset artikkelit

CFO, Vastuullisuus 5 min lukuaika

7 tapaa integroida vastuullisuus taloussuunnitteluun

1. Kytke vastuullisuustavoitteet taloudellisiin tavoitteisiin Monella yrityksellä on kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet – hiilineutraalius 2040 mennessä, päästöt puoleen vuoteen 2030 – mutta vuosibudjetti laaditaan ilman yhtäkään niihin liittyvää budjettiriviä. Tavoite ilman rahaa on toivomus. Vastuullisuuden integroiminen taloussuunnitteluun tarkoittaa, että siihen suhtaudutaan kuten mihin tahansa strategiseen prioriteettiin: sille annetaan budjetti, omistaja ja liiketoimintaperuste. Lisää vastuullisuusinvestoinnit nimettynä rivinä vuosibudjettiin […]

Vastuullisuus 4 min lukuaika

Toimitusketjun data: mitä asiakkaasi haluavat tietää

Sääntelytausta: CSRD ja arvoketjun läpinäkyvyys Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on edelleen tärkein toimitusketjudatan kasvavan kysynnän ajuri. Vaikka Omnibus-direktiivi tarkensi tiettyjä taloudellisia kynnysarvoja ja toi mukanaan hallinnollisia kevennyksiä, ydinvaatimukset pysyvät edelleen voimassa. Yritysten on ymmärrettävä ja raportoitava vaikutuksistaan koko arvoketjunsa laajuudelta. Suurten yritysten osalta tämä tarkoittaa Scope 3 -päästöjä ja olennaisia vaikutuksia arvoketjun sekä ylä- että alajuoksun toiminnoissa. […]