Siirry sisältöön Enter

Hybridityö – Työelämän pelisäännöt muutoksessa

Useampi on ehkä lukenut päivänpolttavia tutkimuksia ja uutisia hybridityöstä ja siitä, miten se tulee jatkossa muovaamaan työelämää. Hybridityöllä tarkoitetaan lyhykäisyydessään sitä, että osa työstä tehdään etänä ja osa fyysisesti toimistolla.

Onko tässä kuitenkaan mitään uutta?

Toimialakohtaiset erot ovat huomattavia. Suurelle osalle asiantuntijaorganisaatioita hybridityö on jo tuttua. Toisena ääripäänä voidaan nähdä esimerkiksi kasvatus- ja koulutusala, jossa muutos etätyöskentelyyn on ollut valtava loikka. Huolimatta siitä, miten paljon kulunut vuosi on koetellut, on se väistämättä jättänyt muutoksen jäljen meihin ihmisinä ja osana työympäristöjämme.

Mitä työelämän muutoksesta tulisi ymmärtää?

Asiantuntijaorganisaatioissa, joissa etätyömalli on jo tuttua, ei tule tuudittautua ajatukseen, että kaikki pysyy ennallaan. Työn autonomia ja vapaus ovat arvoja, jotka jatkossa ovat asiantuntijoille jopa entistä arvokkaampia. Työnantajista voittajina selviävät todennäköisesti ne, joiden toimintatavassa hybridityö on luonteva osa työntekemisen tapaa.

Lähialat, joissa etätyöhön on jouduttu pakon sanelemana, voivat varmasti löytää myös hienoja oppeja. Miten etäkoulu sujui työntekijöiden mielestä? Miten etä-eskari saatiinkaan toimimaan? Tulevaisuuden polku voi näidenkin alojen osalta olla mitä ihmeellisin, jos hybridityölle annetaan mahdollisuus.

Se, mitä jokaisen organisaation – toimialasta riippumatta – olisi hyvä pohtia; millaisia ovat nykykäytännöt ja -prosessit opitun valossa, ja todeta mitkä asiat vaativat päivittämistä. Nyt jos koskaan on hyvä hetki käydä yhteistä keskustelua ja päättää suunta siitä, minkälaista työelämää kohti kussakin organisaatiossa halutaan mennä.

Mitkä asiat olisi hyvä pohtia?

  • Oletteko rekrytoineet ja perehdyttäneet uusia työntekijöitä etäyhteyksin? Miten ne ovat onnistuneet ja olisiko näissä prosesseissa päivittämisen tarvetta? Avautuisiko tässä mahdollisuus myös työperäiselle maahanmuutolle ja ulkomaisille rekrytoinneille aloilla, joissa koetaan työvoimapulaa?
  • Oletteko pohtineet työn turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä muutoksia? Tulisiko työsuojelun toimintaohjelmaa tarkastella uudelleen?
  • Oletteko pohtineet miten hybridityö vaikuttaa henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin?
  • Miten uuden työaikalain mahdollistava joustotyö-työaikamalli voisi soveltua teidän organisaatioonne?
  • Miten hybridityötä johdetaan ja onko organisaationne esimiehillä riittävästi tietoa ja työkaluja?
  • Voiko hybridityön toimivuutta mitata?

Työelämän tekemisen tapa on selkeästi muutoksessa ja tarve yhteisten pelisääntöjen päivittämiseen on ilmeinen. Me Greenstepissä rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa työkulttuureita sellaiseksi, jossa voittavat sekä yritys että sen työntekijät.

Samankaltaiset artikkelit

HR, Palkanlaskenta 7 min lukuaika

Palkanlaskennan ulkoistaminen globaalisti – mitä projektissa oikeasti tapahtuu?

Kansainvälisen palkanlaskennan ulkoistaminen on projekti, joka etenee lähtötilanteen kartoituksesta datan kokoamiseen, rinnakkaislaskentaan ja go/no-go-päätökseen. Lähtötilanne ulkoistamiseen Projektin alkaessa on tyypillistä, ettei tarvittavaa tietoa ole valmiiksi koossa. Vaikka palkkoja on maksettu jo pitkään, kokonaiskuva on voinut jäädä hajanaiseksi. Ensin selvitetään perusasiat: mitkä yhtiöt toimivat missäkin maassa, miten palkkaprosessi kulkee nykyisin, mitä nykyinen kumppani todellisuudessa tekee ja […]

HR, Palkanlaskenta 4 min lukuaika

Palkka-avoimuus 2027: työnantajan on toimittava nyt

Palkka-avoimuus on enemmän kuin lakisääteinen velvollisuus. Selkeät palkkausperiaatteet helpottavat palkankorotusten kohdentamista ja esihenkilötyötä, ja työnhakijalle on helpompi kertoa, miksi palkka on tietyn suuruinen. Kaikkiaan palkkamallin läpinäkyvyys vahvistaa luottamusta, parantaa päätöksenteon laatua ja tukee työnantajakuvaa. Uudistuksen taustalla on EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970), jonka tavoitteena on vahvistaa samapalkkaisuutta palkkauksen läpinäkyvyyden avulla. Isompia työnantajia koskevat lisäksi uudet raportointivelvoitteet Tulorekisteriin. […]