Julkisen sektorin konsultointi on murroksessa – mihin suuntaan olemme menossa?

Konsultoinnin käyttö julkisella sektorilla

Konsultointi on ollut yksityisellä sektorilla arkipäivää jo pitkään. Suomessa myös julkinen sektori käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita ja konsultteja enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kasvua on kuitenkin vaikea nähdä yhdestä tilastosta, koska palveluja ostetaan moniin eri tarkoituksiin ja useiden eri hankintojen kautta.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 38 miljardilla eurolla, mutta juuri konsultoinnin tarkkaa euromäärää on edelleen vaikea erottaa avoimesta datasta. Siksi olennaisin johtopäätös ei ole se, onko konsultointia julkisella puolella ”vähän” vai ”paljon”, vaan se, että käyttö on jo aidosti vakiintumassa, vaikka sitä ei vielä pystytä täydellisesti mittaamaan yhdestä näkymästä.

Mihin ulkopuolista osaamista ostetaan?

Julkinen sektori hankkii ulkopuolista asiantuntijuutta jo laajasti, ja hankintojen sisältö kertoo paljon siitä, mihin osaamista tarvitaan. Julkishallinto ostaa jo nyt:

•        projektinhallintaa ja arkkitehtuuria

•        palvelumuotoilua

•        strategia- ja prosessikehitystä

•        tietojohtamisen tukea

•        analyytikko- ja tutkimuspalveluja

•        laajasti erilaisia digikehityksen asiantuntijapalveluja.

 

Konsultointia hankitaan yhä useammin pitkäkestoisten sopimusten ja yhteishankintojen kautta. Se ei ole merkki satunnaisesta käytöstä vaan siitä, että ainakin tietyillä osa-alueilla konsultointi on jo osa julkisen sektorin normaalia toimintamallia.

Konsultoinnin käyttöä harkitsevalle organisaatiolle tämä on hyvä lähtökohta: kyse ei ole kokeilusta, vaan vakiintuneesta tavasta täydentää omaa osaamista.

Suurin ero syntyy hankinnasta

Julkisen ja yksityisen sektorin suurin ero ei silti ole tarpeessa vaan hankintalogiikassa. Julkisella puolella konsultointia ohjaavat:

•        hankintalaki ja kilpailutusvelvoitteet

•        organisaatioiden omat hankintaohjeet

•        budjettiraamit

•        usein myös poliittinen ohjaus.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkopuolinen kumppani ei ole samalla tavalla jatkuva johtamisen työkalu kuin yksityisellä sektorilla, vaan useammin tarkasti rajattuun tarpeeseen kilpailutettu asiantuntijaresurssi. Pienhankinnoissakin noudatetaan omia hankintaohjeita, ja suorahankinta on poikkeus, ei oletus. Tästä syystä julkisella puolella konsultointi kytkeytyy usein hankkeisiin, määräaikaisiin sopimuksiin ja etukäteen määriteltyihin toimituksiin vahvemmin kuin yksityisessä liiketoiminnassa.

Yksityisellä sektorilla asetelma on toinen

Tilastokeskus tunnistaa liikkeenjohdon konsultoinnin omana toimialanaan, ja sen määritelmä kattaa juuri ne asiat, joita organisaatiot tyypillisesti ostavat silloin, kun ne haluavat nopeuttaa muutosta: strategisen suunnittelun, prosessien uudistamisen, muutosjohtamisen, kustannusten hallinnan, budjettiseurannan ja tiedonhallinnan. Lisäksi liikkeenjohdon konsultointia seurataan Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa omana palvelutoimialanaan.

Tämä kertoo siitä, että yksityisellä puolella konsultointi on jo rakenteellisesti osa normaalia johtamis- ja kehittämismarkkinaa. Julkisella sektorilla sama tarve kyllä on olemassa, mutta sen toteutuminen kulkee säädellympää väylää pitkin.

Suomen hankintakenttä eurooppalaisessa vertailussa

Samalla on hyvä välttää liian mustavalkoista kuvaa. Julkinen hankintakenttä Suomessa ei ole eurooppalaisessa vertailussa erityisen heikko. EU:n vuoden 2024 vertailussa Suomen ilmoitetuissa hankinnoissa (TED , Tenders Electronic Daily):

•        vain yhden tarjouksen saaneiden kilpailutusten osuus oli 15 prosenttia (EU-keskiarvo 28 %)

•        pk-yritysten tarjousosuus oli 78 prosenttia (EU-keskiarvo 72 %)

•        osiin jaettujen menettelyjen osuus oli 35 prosenttia (EU-keskiarvo 32 %).

Toisaalta päätösnopeus oli Suomessa hitaampi kuin EU:ssa keskimäärin. Kuva on siis kaksijakoinen: kilpailua syntyy melko hyvin, mutta prosessi on edelleen raskas.

Juuri tästä syystä konsultoinnin vaikuttavuus ei ratkea vain sillä, ostetaanko asiantuntijaa vai ei, vaan sillä, miten tarve määritellään ja miten hankinta rakennetaan.

Hankintoja valmisteleville tämä on hyvä uutinen: huolellisella tarpeen määrittelyllä on suuri vaikutus siihen, mitä konsultoinnista lopulta saadaan.

Seuraava vaihe on vaikuttavuus

Nyt on nähtävissä, että julkisen sektorin konsultointi on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Taustalla on kolme samanaikaista muutosta.

1. Uusi hankintalaki tukee tarkempaa ostamista
   Uusi hankintalaki painottaa markkinakartoitusta, hankintojen osiin jakamista ja kilpailun lisäämistä. Käytännössä tämä voi vähitellen vähentää liian raskaita, liian yleisluontoisia ja liian kankeasti määriteltyjä kilpailutuksia. Kun hankintaa valmistellaan paremmin ja markkinaa kuunnellaan aikaisemmin, myös konsultointipalveluja voidaan ostaa tarkemmin oikeaan tarpeeseen. Tämä on merkittävä muutos etenkin asiantuntijatyössä, jossa todellinen tarve täsmentyy usein vasta työn edetessä.
2. Sisältö painottuu dataan, analytiikkaan ja tekoälyyn
   Julkishallinnon hankintajärjestelmät ja tarjouspyynnöt osoittavat, että painopiste siirtyy kohti dataa, analytiikkaa, palvelujen uudistamista, tietojohtamista ja tekoälyä. Esimerkiksi eräs hyvinvointialue kilpailutti hiljattain asiantuntijapalveluja nimenomaan palvelujen uudistamiseen, tiedolla johtamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tämä on tärkeä signaali: julkisella puolella ei haeta enää vain raportteja hankkeen päätteeksi, vaan yhä useammin kyvykkyyttä rakentaa uusia toimintatapoja, mittaristoja ja ratkaisuja, jotka jäävät organisaation käyttöön.
3. Talouspaine korostaa toteuttavaa asiantuntijatyötä
   Talouspaine vahvistaa tätä suuntaa entisestään. Kuntatalouden näkymät ovat ennusteiden mukaan haastavat myös vuosina 2026 ja 2027. Jo vuonna 2025 kuntataloudessa oli toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna yli 800 miljoonan euron alijäämä. Kun rahaa on vähemmän, konsultoinnin on perusteltava paikkansa aiempaa selvemmin.

Tämä suosii toteuttavaa asiantuntijatyötä ”PowerPoint-konsultoinnin” sijaan. Eniten kysyntää näyttää syntyvän sellaiselle kumppanuudelle, joka auttaa organisaatiota:

•        muuttamaan johtamista

•        parantamaan prosesseja

•        rakentamaan raportoinnin

•        hyödyntämään dataa

•        viemään muutoksen käytäntöön

•        siirtämään osaamista pysyvästi asiakkaalle.

Tämä on tässä kohtaa tulkinta, mutta hyvin perusteltu sellainen, kun katsoo samanaikaisesti hankintalain uudistusta, kuntatalouden painetta, Hankinta-Suomen tietoperusteisia tavoitteita ja sitä, että Suomessa on pitkään edistetty tavoitetta nostaa innovatiivisten hankintojen osuus 10 prosenttiin julkisista hankinnoista.

Konsultointia ostavalle organisaatiolle tämä tarkoittaa, että kumppanilta kannattaa odottaa konkreettisia tuloksia, jotka jäävät organisaation käyttöön myös hankkeen jälkeen.

 

Kysymys on siitä, kuinka hyvin konsultointia osataan käyttää

Kysymys ei enää oikeastaan ole siitä, käytetäänkö konsultointia julkisella sektorilla Suomessa. Kysymys on siitä, kuinka hyvin sitä osataan käyttää. Tällä hetkellä vastaus on, että käyttö on jo vakiintumassa, mutta kypsyys vaihtelee. Potentiaalia on paljon erityisesti:

•        talouden ja toiminnan ohjauksessa

•        analytiikassa ja tiedolla johtamisessa

•        kehityshankkeissa, joissa toiminta, data ja teknologia pitää saada toimimaan samassa kokonaisuudessa.

Suomessa on tähän hyvät edellytykset: hankintamarkkina on eurooppalaisittain varsin avoin, innovatiivisten hankintojen politiikkakehikko on komission vertailussa vahva ja julkishallinto rakentaa parhaillaan parempaa tietopohjaa hankintojen johtamiseen.

Ratkaisevassa roolissa ovat ne, jotka valmistelevat hankintoja ja päättävät niistä: tarpeen määrittely ja kumppanin valinta ratkaisevat pitkälti, millaista arvoa konsultointi tuottaa.

Seuraava askel ei siis ole konsultoinnin aloittaminen, vaan sen muuttaminen entistä vaikuttavammaksi.

 

Greenstep julkisen sektorin kumppanina

Greenstepillä työn lähtökohtana on vaikuttavuus: työn tulokset, kuten analyysit, raportit, mittaristot, prosessit ja osaaminen, jäävät organisaation käyttöön myös toimeksiannon jälkeen. Autamme julkisen sektorin organisaatioita johtamaan taloutta ja henkilöstöä tiedolla monipuolisten palveluidemme avulla.

Esimerkiksi Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä korvasimme 22 tiimin Excel-budjetoinnin yhteisellä suunnitteluympäristöllä, jonka avulla kuntayhtymä pystyy nyt ennustamaan ja laatimaan skenaarioita. Lue asiakastarina tästä!

Haluatko keskustella, miten konsultoinnista saadaan organisaatiollesi todellista vaikuttavuutta? Ota yhteyttä!

 

Lähteet

•  Työ- ja elinkeinoministeriö: Hankintalain uudistus
• Hankinnat.fi: Hankintayksiköt
•  European Commission: Single Market and Competitiveness Scoreboard – Country data: Finland
• Kuntaliitto: Kuntatalous ja valtio