Siirry sisältöön Enter

Kansainväliset työsuhde- ja yhteistyötilanteet eivät ole yksiselitteisiä

Työn tekeminen ympäri maailmaa

Korona-aika on lisännyt huomattavasti erilaisia tilanteita työsuhteisiin ja työn teettämiseen liittyen. Moni haluaa tehdä etätöitä ulkomailta ja osaajapulan vuoksi myös moni työnantaja haluaa palkata osaajia paikasta riippumatta. Yhteistyötä tehdään freelancereiden, konsulttien ja erilaisten PEO-organisaatioiden kanssa. Valitettavasti nämä tilanteet eivät ole kuitenkaan niin yksinkertaisia kuin aluksi voisi kuvitella. On huomioitava useita seikkoja, kuten onko kyse työsuhteesta vai toimeksiantosuhteesta. Maksetaanko vain lasku yhteistyöstä vai kenties joko palkkio, työkorvaus vai palkkaa tai kenties vakuutuspalkkaa? Miten menee verotus, sosiaaliturva ja eläkeasiat?

Esimerkiksi, suomalaisen yrityksen maksamat työkorvaukset ja palkat tulee aina raportoida myös tulorekisteriin, vaikkei Suomella olisikaan verotusoikeutta ja sosiaaliturva- ja eläkemaksut maksettaisiinkin kohdemaahan. Jos ostetaan palvelua konsulteilta/freelancereiltä ja yrityksenne on ainoa yritys ketä he palvelevat, voidaan tällaisen yhteistyön katsoa täyttävän työsuhteen tunnusmerkit tehdystä toimeksiantosopimuksesta huolimatta. Tämä luo riskin riskin sille, että työnantajavelvoitteita jouduttaisiin maksamaan takautuvasti. Em. asioiden lisäksi monessa maassa on vuokratyövoiman käyttöön liittyen erityisiä raportointivelvollisuuksia, joten on erityisen tärkeää määritellä millaisesta yhteistyöstä on kyse.

Milloin puhutaan komennuksesta, milloin etätyöstä ja milloin työmatkasta? Entä muodostuuko yhtiölle mahdollisesti maahan kiinteä toimipaikka vai onko yhtiö jo aikonutkin sellaisen perustaa? Euroopan maissa voi peukalosääntönä pitää 6kk sääntöä eli alle 183 päivän oleskelua. Kun puhutaan alle 6kk oleskelusta maassa, ollaan yleensä turvallisilla vesillä. Mutta tämäkään ei ole 100% varmaa, joten aina kannattaa tutustua niin oman maan kuin kohdemaan lainsäädäntöön ensin. Tässä havainnollistava verottajan tekemä 6kk soveltumistesti.

Mitä yritysten tulee huomioida?

Jokainen tilanne ja maa on lähtökohtaisesti erilainen ja jokainen tilanne tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Kun yksi muuttuja on erilainen, voi lopputuloskin muuttua. Tärkeää on huomioida sekä Suomen että kohdemaan lainsäädäntö, niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmista sekä yritysverotuksen näkökulmasta. Kun tiedetään lopputulos, on tärkeää huomioida kaikki käytännönasiat ja viestintä. Yrityksellä on hyvä olla päivitettynä kansainvälinen etätyöpolitiikka sekä matkustuspolitiikka, ja vakuutuksien kattavuus sekä työsuojelu- ja GDPR-vastuut on hyvä aina varmistaa niin työskentelyn kuin kaikkien kumppaneiden kanssa.

Tämä palapeli ei ole yksinkertainen, mutta toki selvitettävissä. Jos kaipaat neuvoja, tukea tai konkreettista apua, autamme mielellämme HR- ja veroasiantuntijoiden tiimimme kanssa.

Ole yhteydessä HR-asiantuntijoihimme: hr@greenstep.fi, niin ratkotaan tilanteet yhdessä.

Samankaltaiset artikkelit

HR, Palkanlaskenta 7 min lukuaika

Palkanlaskennan ulkoistaminen globaalisti – mitä projektissa oikeasti tapahtuu?

Kansainvälisen palkanlaskennan ulkoistaminen on projekti, joka etenee lähtötilanteen kartoituksesta datan kokoamiseen, rinnakkaislaskentaan ja go/no-go-päätökseen. Lähtötilanne ulkoistamiseen Projektin alkaessa on tyypillistä, ettei tarvittavaa tietoa ole valmiiksi koossa. Vaikka palkkoja on maksettu jo pitkään, kokonaiskuva on voinut jäädä hajanaiseksi. Ensin selvitetään perusasiat: mitkä yhtiöt toimivat missäkin maassa, miten palkkaprosessi kulkee nykyisin, mitä nykyinen kumppani todellisuudessa tekee ja […]

HR, Palkanlaskenta 4 min lukuaika

Palkka-avoimuus 2027: työnantajan on toimittava nyt

Palkka-avoimuus on enemmän kuin lakisääteinen velvollisuus. Selkeät palkkausperiaatteet helpottavat palkankorotusten kohdentamista ja esihenkilötyötä, ja työnhakijalle on helpompi kertoa, miksi palkka on tietyn suuruinen. Kaikkiaan palkkamallin läpinäkyvyys vahvistaa luottamusta, parantaa päätöksenteon laatua ja tukee työnantajakuvaa. Uudistuksen taustalla on EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970), jonka tavoitteena on vahvistaa samapalkkaisuutta palkkauksen läpinäkyvyyden avulla. Isompia työnantajia koskevat lisäksi uudet raportointivelvoitteet Tulorekisteriin. […]