On maaliskuu, ja samalla vuosilomalain mukainen lomavuodenvaihde päättyy. Palkanlaskennassa kuhisee, kun lomatietoja tarkastellaan aktiivisesti ja työntekijärintamalla suunnitellaan innokkaasti tulevan kesän kesälomia.
Lomapäiväkertymät kiinnostavat liki jokaista palkkatyössä toimivaa ihmistä. Lomapäiväkertymät voi hyvin laskea itsekin, perustilanteissa kyseessä ei ole vaativa matemaattinen kaava. Alla avuksi tietoa käytettävissä olevien lomapäivien laskentaan. On hyvä huomioida, että seuraava teksti ei ota kantaa työehtosopimuksissa mahdollisesti oleviin poikkeuksiin.
Onko työsuhde kestänyt 31.3. tilanteessa yli vuoden?
- Jos kyllä, lomakertymä on 2,5 päivää kuukaudessa. Maksimikertymä näin ollen on 30 päivää.
- Jos ei, niin lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa ja maksimikertymä on tällöin 24 päivää.
Onko lomanmääräytymisvuoteen sisältynyt poissaololoja?
Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. välinen aika. Poissaolot vaikuttavat karkeasti lomapäiväansaintaan seuraavasti:
- Palkaton vapaa – kahden viikon saman kuukauden ajanjaksolle osuva vapaa voi vaikuttaa lomaoikeuteen
- Perhevapaat – noin puolen vuoden jakso kerryttää lomaa normaalisti, sen jälkeen poissaolo vaikuttaa kertymiin
- Hoitovapaa – lomaa ei kerry ollenkaan
- Opintovapaa ja lomautus vaikuttavat lomaoikeuteen, mutta eivät heti ensimmäisestä poissaolopäivästä
Onko työsuhde osa-aikainen?
- Siinä tilanteessa lomapäivät kertyvät, kun kuukaudessa on työssäoloa tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
- Lomapäivien määrä määräytyy saman 2 / 2,5 päivän säännön mukaan kuten kokoaikaisella.
- Kokoaikaisessa työsuhteessa lomakertymisen edellytys on 14 työpäivän tai työssäolon veroisen päivän toteutuminen kuukaudessa.
Tässä oli lomapäivälaskennan lyhyt oppimäärä käytettäväksi, jos lomaoikeuspäivien määrä pohdituttaa eikä palkanlaskenta oli vielä vahvistanut viimeisimpiä kertymiä.
Tulevia lomia suunnitellen kohti kesää!
Julkaistu 21.03.2022