Siirry sisältöön Enter

Lomapäivälaskennan lyhyt oppimäärä

On maaliskuu, ja samalla vuosilomalain mukainen lomavuodenvaihde päättyy. Palkanlaskennassa kuhisee, kun lomatietoja tarkastellaan aktiivisesti ja työntekijärintamalla suunnitellaan innokkaasti tulevan kesän kesälomia.

Lomapäiväkertymät kiinnostavat liki jokaista palkkatyössä toimivaa ihmistä. Lomapäiväkertymät voi hyvin laskea itsekin, perustilanteissa kyseessä ei ole vaativa matemaattinen kaava. Alla avuksi tietoa käytettävissä olevien lomapäivien laskentaan. On hyvä huomioida, että seuraava teksti ei ota kantaa työehtosopimuksissa mahdollisesti oleviin poikkeuksiin.

Onko työsuhde kestänyt 31.3. tilanteessa yli vuoden?

    • Jos kyllä, lomakertymä on 2,5 päivää kuukaudessa. Maksimikertymä näin ollen on 30 päivää.
    • Jos ei, niin lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa ja maksimikertymä on tällöin 24 päivää.

Onko lomanmääräytymisvuoteen sisältynyt poissaololoja?

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. välinen aika. Poissaolot vaikuttavat karkeasti lomapäiväansaintaan seuraavasti:

  • Palkaton vapaa – kahden viikon saman kuukauden ajanjaksolle osuva vapaa voi vaikuttaa lomaoikeuteen
  • Perhevapaat – noin puolen vuoden jakso kerryttää lomaa normaalisti, sen jälkeen poissaolo vaikuttaa kertymiin
  • Hoitovapaa – lomaa ei kerry ollenkaan
  • Opintovapaa ja lomautus vaikuttavat lomaoikeuteen, mutta eivät heti ensimmäisestä poissaolopäivästä

Onko työsuhde osa-aikainen?

  • Siinä tilanteessa lomapäivät kertyvät, kun kuukaudessa on työssäoloa tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
  • Lomapäivien määrä määräytyy saman 2 / 2,5 päivän säännön mukaan kuten kokoaikaisella.
  • Kokoaikaisessa työsuhteessa lomakertymisen edellytys on 14 työpäivän tai työssäolon veroisen päivän toteutuminen kuukaudessa.

Tässä oli lomapäivälaskennan lyhyt oppimäärä käytettäväksi, jos lomaoikeuspäivien määrä pohdituttaa eikä palkanlaskenta oli vielä vahvistanut viimeisimpiä kertymiä.

Tulevia lomia suunnitellen kohti kesää!

Samankaltaiset artikkelit

HR, Palkanlaskenta 7 min lukuaika

Palkanlaskennan ulkoistaminen globaalisti – mitä projektissa oikeasti tapahtuu?

Kansainvälisen palkanlaskennan ulkoistaminen on projekti, joka etenee lähtötilanteen kartoituksesta datan kokoamiseen, rinnakkaislaskentaan ja go/no-go-päätökseen. Lähtötilanne ulkoistamiseen Projektin alkaessa on tyypillistä, ettei tarvittavaa tietoa ole valmiiksi koossa. Vaikka palkkoja on maksettu jo pitkään, kokonaiskuva on voinut jäädä hajanaiseksi. Ensin selvitetään perusasiat: mitkä yhtiöt toimivat missäkin maassa, miten palkkaprosessi kulkee nykyisin, mitä nykyinen kumppani todellisuudessa tekee ja […]

HR, Palkanlaskenta 4 min lukuaika

Palkka-avoimuus 2027: työnantajan on toimittava nyt

Palkka-avoimuus on enemmän kuin lakisääteinen velvollisuus. Selkeät palkkausperiaatteet helpottavat palkankorotusten kohdentamista ja esihenkilötyötä, ja työnhakijalle on helpompi kertoa, miksi palkka on tietyn suuruinen. Kaikkiaan palkkamallin läpinäkyvyys vahvistaa luottamusta, parantaa päätöksenteon laatua ja tukee työnantajakuvaa. Uudistuksen taustalla on EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970), jonka tavoitteena on vahvistaa samapalkkaisuutta palkkauksen läpinäkyvyyden avulla. Isompia työnantajia koskevat lisäksi uudet raportointivelvoitteet Tulorekisteriin. […]