Yritysten liiketoiminnan kasvattamisesta on kerrottu monta tarinaa. Olen keskustellut niistä niin yrittäjävetoisten yritysten kuin niiden, joiden taustalla on jo sijoittaja kasvun tukena, kanssa. Liiketoiminnan kasvattamisen edessä on usein kuitenkin esteitä, jotka pitää ylittää tavalla tai toisella.
Paljon puhuttu uusi EU:n vastuullisuusdirektiivi CSRD asettaa erityisesti suurille yrityksille entistä laajemmat vaatimukset vastuullisuusraportointiin sekä velvoittaa yrityksiä valvomaan hankintaketjujaan ja alihankkijoidensa vastuullisuutta. Vaikka direktiivi koskee ensisijaisesti listattuja ja suuria yrityksiä, heijastuvat tulevat vaatimukset vahvasti myös pk-yrityksiin.
Tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista teknologian aloista, jolla on suuria vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mm. generatiivinen tekoäly, eli itsenäiseen kuvan-, tekstin ja äänen tuottamiseen kykenevä tekoäly, mahdollistaa sitä hyödyntäville yrityksille tuottavampaa liiketoimintaa ja uusia mahdollisuuksia. Koska teknologian kehitys on niin nopeaa, sen hyödyntämättä jättäminen voi tarkoittaa sitä, että kuvainnollinen kelkka ehtii karata jo kauas ja kyytiin pääseminen voi olla myöhemmin huomattavasti hankalampaa.
Ilman dataa, yritykset johtavat liiketoimintaansa intuition voimalla. Intuitiolla tehdyt päätökset voivat joskus johtaa erinomaisiin päätöksiin liiketoiminnan kannalta, mutta pidemmällä aikavälillä pelkän intuition tuomat tulokset eivät ole välttämättä parhaita tai kestävimpiä.
Palkitseminen ja bonukset ovat yksi henkilöstöjohtamisen haastavimmista aihealueista, mutta hyvin toteutettuina niillä on merkittävän paljon painoarvoa työntekijöiden motivaatioon. Siksi henkilöstöjohtajien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä talousjohtajien ja hallinnon kanssa suunnitellessaan erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Mitkä kolme asiaa tulisi ainakin ottaa huomioon?
Henkilöstöanalytiikka on nykyisin lähes joka yrityksen agendalla ja dashboardeja ja tunnuslukuja rakennellaan kovaa vauhtia. Muutos on hieno huomata, sillä aivan liian pitkään henkilöstöön liittyvä päätöksenteko on perustunut tiedon sijasta mutuun. Henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen tuo organisaatioille enemmän faktaa ja tekee monista asioista entistä läpinäkyvämpiä.
Uudistettu kaupparekisterilaki (564/2023) on tullut voimaan 1.6.2023. Lakia sovelletaan vaiheittain ja osa uusista säännöksistä tulee voimaan vasta vuosina 2025 ja 2026. Lakimuutoksen tarkoituksena on antaa Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) tehokkaampia keinoja parantaa kaupparekisteritietojen ajantasaisuutta sekä edistää digitalisaatiota. Lisäksi lakimuutos tuo varmuutta kaupparekisteritietojen käyttäjille, että rekisterin tiedot ovat luotettavia ja kattavia.
Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneempia, sitoutuneempia ja tuottavampia. Miten työhyvinvointia voidaan edistää organisaatiossa, ja mitkä ovat työnantajan velvollisuudet kesäkuussa 2023 uudistuneen työturvallisuuslain näkökulmasta?
Liikenteen päästöt muodostavat viidesosan Suomen kokonaispäästöistä ja liikenteen päästöistä noin puolet muodostuu henkilöautoilusta. Ihmisten liikkumisella on siis olennainen rooli Suomen päästöjen kokonaisuudessa. Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2035 mennessä, jokaisella henkilöautoilukilometrillä on merkitystä, ja auton käyttövoimalla voi vaikuttaa siihen, paljonko päästöjä syntyy. Haastattelimme vastuullisuuspalveluiden Roosa Jokisuu-Pärnästä yritysten päästölaskennasta: ”Monet yritykset raportoivat jo nyt liikematkustuksensa päästöt, […]