Työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotukseen ehdotetaan muutoksia
Veroasiantuntijamme Henriikka Koskela kertoo, mitä muutoksia hallitus ehdottaa työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotukseen, ja mitä ne tarkoittaisivat käytännössä yrityksille ja työntekijöille.
Hallituksen esitysluonnoksessa vuoden 2027 veroperusteiksi ja tuloverolain muutoksiksi ehdotetaan muutoksia työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotukseen.
- Työsuhdeoptioiden osalta ehdotetaan mahdollisuutta siirtää option perusteella määräytyvän ansiotuloveron maksaminen osakkeiden luovutusvuoteen.
- Henkilöstöantia koskevaa sääntelyä puolestaan ehdotetaan muutettavaksi siten, että henkilöstöantisäännöstä voitaisiin soveltaa myös nykyistä laajemmin konserniyhtiöiden osakkeisiin.
Koska kyse on vasta hallituksen esitysluonnoksesta, muutosten sisältö ja lopullinen voimaantulo voivat vielä muuttua jatkovalmistelun aikana.
Esitysluonnoksen lausuntokierros päättyi 12.8.2026. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Työsuhdeoptioiden veronmaksua voisi lykätä osakkeiden luovutukseen
Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan työsuhteen perusteella saatua oikeutta hankkia tai saada yhtiön osakkeita tai osuuksia. Nykyisten säännösten mukaan työsuhdeoptiosta syntyvä etu verotetaan työntekijän ansiotulona option käyttöhetkellä. Työsuhdeoptio katsotaan käytetyksi, kun sen perusteella saadut tai hankitut osakkeet merkitään.
Nykyisen säännöksen mukaista verotuksen ajankohtaa on pidetty ongelmallisena työntekijän veronmaksukyvyn kannalta, kun verotettavaa tuloa muodostuu jo osakkeiden merkintävuonna. Erityisesti ongelma korostuu listaamattomien yhtiöiden osakkeissa, jotka eivät tyypillisesti ole välittömästi realisoitavissa.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että työsuhdeoptiota käytettäessä ansiotulon verotusta voitaisiin tietyin edellytyksin lykätä osakkeiden merkintävuodesta osakkeiden luovutusvuoteen. Lykätylle verolle ei määrättäisi viivästyskorkoa veron maksun lykkäyksen ajalta. Ehdotus ei muuttaisi veron määräytymisen perusteita vaan veron maksamisen ajankohtaa.
Muutoksen keskeinen vaikutus verovelvollisen kannalta olisi esitysluonnoksen mukaan maksuvalmiuden paraneminen. Ehdotettu muutos vähentäisi tarvetta rahoittaa optioedusta syntyvää veroa muilla varoilla tai luovuttaa osakkeita veron maksamiseksi heti option käytön jälkeen. Muutos voisi näin lisätä työsuhdeoptioiden käyttökelpoisuutta henkilöstön kannustinjärjestelmissä.
Veronmaksun lykkääminen edellyttäisi muun muassa tiettyjen optiojärjestelyn ehtojen täyttymistä sekä verovelvollisen omaa vaatimusta. Lisäksi lykkäyksen soveltamiseen liittyisi erillisiä ilmoitusvelvollisuuksia.
Henkilöstöantia koskevan säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutosta myös tuloverolain henkilöstöantia koskevaan sääntelyyn.
Voimassa olevan henkilöstöantia koskevan säännöksen edellytykset täyttävässä osakeannissa veronalaista tuloa muodostuu vain siltä osin kuin osakkeesta maksettava merkintähinta alittaa osakkeelle lasketun matemaattisen arvon, jota on oikaistu tietyillä säännöksessä mainituilla erillä. Osakkeen matemaattinen arvo voi olla huomattavasti alempi kuin osakkeen käypä arvo.
Nykyisin säännöstä sovelletaan ainoastaan tilanteisiin, joissa työntekijä merkitsee oman työnantajayhtiönsä osakkeita. Säännöstä ei siten sovelleta esimerkiksi tilanteisiin, joissa emoyhtiö järjestää henkilöstöannin tytäryhtiönsä työntekijöille.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että henkilöstöantia koskevasta säännöksestä poistettaisiin rajoitus, jonka mukaan säännös koskee vain tilanteita, joissa merkitään oman työnantajayhtiön osakkeita. Ehdotettu muutos mahdollistaisi siten henkilöstöantia koskevan verosäännöksen soveltamisen myös esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijä merkitsee muun konserniyhtiön kuin oman työnantajayhtiön osakkeita.
Ehdotettu muutos voisi helpottaa henkilöstöantien toteuttamista konsernirakenteissa, joissa henkilöstön osakepohjainen kannustaminen toteutetaan emoyhtiön osakkeilla.
