Siirry sisältöön Enter

Vihelletäänkö teillä?

Yksi rakentaa Whistleblowing-vihellyskanavan osana yritysvastuun kehittämistä, toinen velvoitteiden saattelemana. Velvoite kolkuttelee jo ovella ja tulee koskettamaan laajalti yrityskenttää. Miten vaatimukseen voisi vastata ja vieläpä ilmoittajaa suojaavalla tavalla?

EU:ssa annettiin Whistleblower-direktiivi vuonna 2019 ja osa EU-maista on jo säätänyt aiheesta kansallisen lain. Suomessa ehdotus ilmoittajansuojelulaista annettiin syyskuussa 2022. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Kyse on siten ilmoittajan suojeluun liittyvästä sääntelystä, joka velvoittaa samalla yhteisöjä rakentamaan yhtiökohtaisen kanavan ilmoituksia varten. Samalla vaivalla kanavan rakentaa myös yhtiön johtamisen tarpeita varten.

50 työntekijää on rajapyykki vihellyskanavan käyttöönotolle, mutta lakiesityksessä on myös erityisiä yhteisömuotoa koskevia säännöksiä esimerkiksi julkisen sektorin toimijoille. Aikataulu vahvistuu lain säätämisen myötä. On odotettavissa, että velvoite tulee voimaan vähintään 250 työntekijää työllistävissä yhteisössä kolme kuukautta lain säätämisen jälkeen ja 50-249 työllistävissä 17.12.2023 mennessä. Huomionarvoista on, että henkilöstön lukumäärä lasketaan yhteistoimintalain säännösten mukaisesti työntekijöiden säännölliseen työntekijämäärään perustuen, jolloin raja-arvo saattaa tulla nopeammin vastaan kuin keskimääräisen henkilöstölukumäärän perusteella laskettaessa.

Millainen vihellyskanavan pitäisi olla? Säännösten valossa tärkeintä on suoja, joka ilmoittajalle on taattava erityisesti ilmoittajansuojelulaissa kuvatuissa yleistä etua loukkaavissa epäilyksissä. Säännösten rinnalla on ajankohtaista miettiä vihellyskanavaa myös osana yhteisön hallinnointia ja toimintakulttuuria, sillä ilmoituskanava tukee yhteisön vastuullisuustavoitteiden edistämistä. Ilmoituskanavan tulee linkittyä yhtiön johtamismalliin ja ohjeistuksiin. Ilman riittäviä sisäisiä toimintaohjeita ilmoituskanavan hyöty jää niukaksi ja arvioinnit ilman kunnon perustaa.

Vihellyskanavan käyttöönottoon on tarjolla valmiita ohjelmistoratkaisuja, mutta keskisuuren yhtiön haasteeksi saattaa muodostua ilmoittajan suoja ja käsittelyn objektiivisuus ja siten sopivan vastuuhenkilön löytyminen. Greenstepin Whistler-palvelupaketti on keino ratkaista tarve, sillä sen kautta hoituu niin ilmoituksen jättäminen kuin sen neutraali ja turvattu käsittely ulkopuolisten juridiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijoiden toimesta.

Mietitään yhdessä, miten rutiini ratkaistaisiin kepein mielin toimintaanne tukien.

– Anne Kulla, Partner

Samankaltaiset artikkelit

Vastuullisuus 4 min lukuaika

Vuosikatsauksemme FY-2026 on julkaistu

Mikä on uutta tämän vuoden raportissa? (Verrattuna viime vuoden raporttiin) Julkaisimme ensimmäisen vastuullisuusohjelmamme. Siinä on 12 mitattavaa tavoitetta ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan liittyen, ja jokaiselle on raportoitu tilikauden 2026 tulos. Jokaiselle olennaiselle vastuullisuusaiheelle on nyt määritelty toimintatavat, tavoitteet, tulevat toimenpiteet ja nimetyt vastuuhenkilöt. Teimme ensimmäisen luontojalanjälkiarviomme, joka esitellään raportin uudessa osiossa. Kehitimme tiedonkeruuta ja kasvatimme […]

CFO, Vastuullisuus 5 min lukuaika

7 tapaa integroida vastuullisuus taloussuunnitteluun

1. Kytke vastuullisuustavoitteet taloudellisiin tavoitteisiin Monella yrityksellä on kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet – hiilineutraalius 2040 mennessä, päästöt puoleen vuoteen 2030 – mutta vuosibudjetti laaditaan ilman yhtäkään niihin liittyvää budjettiriviä. Tavoite ilman rahaa on toivomus. Vastuullisuuden integroiminen taloussuunnitteluun tarkoittaa, että siihen suhtaudutaan kuten mihin tahansa strategiseen prioriteettiin: sille annetaan budjetti, omistaja ja liiketoimintaperuste. Lisää vastuullisuusinvestoinnit nimettynä rivinä vuosibudjettiin […]