Pk-yrityksesi ei enää kuulu pakollisen CSRD-raportoinnin piiriin – mitä nyt?
Omnibus I pudotti pakollisen CSRD-raportoinnin piiristä arviolta 80 % yrityksistä. Jos yritys jää uusien kynnysarvojen – yli 1 000 työntekijää ja yli 450 M€ liikevaihto – alapuolelle, pakollinen velvoite poistuu. Mutta tämä ei tarkoita, että vastuullisuustyö tai sidosryhmien kiinnostus loppuisi. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä vaihtoehtoja on, mitä odotuksia yritykseen yhä kohdistuu ja miten jatkaa järkevästi eteenpäin.
Mikä on Omnibus? Lue aiheesta tarkemmin täältä: CSRD ja Omnibus – mikä muuttui ja mitä se tarkoittaa yrityksille
Ensimmäinen kysymys: kannattaako raportointi lopettaa kokonaan?
Vastaus on lähes poikkeuksetta ei, ainakaan kokonaan.
Vaikka laki ei enää velvoita julkaisemaan raporttia, kestävyystiedolle on kysyntää monesta suunnasta.
- Rahoittajat ja pankit tarvitsevat kestävyysdataa omien raportointivelvoitteidensa täyttämiseen (SFDR, EU-taksonomia).
- Asiakkaat, erityisesti suuret yritykset, jotka edelleen kuuluvat CSRD:n piiriin, keräävät arvoketjunsa tietoja omaan raportointiinsa.
- Sijoittajat tekevät ESG-arviointeja myös pienemmistä tai listaamattomista yrityksistä.
- Rekrytointi ja työnantajamielikuva: erityisesti nuoremmat työntekijät arvostavat vastuullisuutta työnantajaa valitessaan.
Omnibusin tuoma muutos on siis ennen kaikkea hallinnollinen helpotus, ei peruste lopettaa vastuullisuustyötä.
Kolme vaihtoehtoa pk-yrityksen vastuullisuusraportointiin
Vaihtoehto 1: VSME-standardi
VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) on EU:n suositeltu raportointistandardi kaikille yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD-velvoitteen piiriin. Se on huomattavasti kevyempi kuin CSRD, mutta sisältää samoja teemoja ja on rakenteellisesti samansuuntainen.
VSME koostuu kahdesta moduulista.
- Perusmoduuli (Basic) keskittyy keskeisiin numeerisiin mittareihin, kuten päästöihin, energiankulutukseen ja henkilöstölukuihin. Se on hyvä lähtökohta yrityksille, jotka aloittavat vastuullisuusraportoinnin.
- Laajempi moduuli (Comprehensive) lisää strategista näkökulmaa ja on tunnusluvuiltaan kattavampi. Se vastaa paremmin suurten asiakkaiden tietotarpeisiin.
VSME sopii erityisesti yritykselle, joka ei ole aiemmin raportoinut vastuullisuudestaan, jonka asiakkaat ovat CSRD-velvollisia ja keräävät tietoja omasta arvoketjustaan, tai joka haluaa soveltaa selkeää ja yleisesti tunnustettua raportointitapaa ilman CSRD:n isoa työmäärää.
Omnibus rajaa suurten yritysten oikeutta pyytää tietoja kumppaneiltaan. Alle 1000 työntekijän yritykset voivat kieltäytyä tietopyynnöistä, jotka ylittävät VSME:n sisällön. VSME:n omaksuminen antaa siis myös selkeän pohjan tietopyyntöihin vastaamiselle.
Lue lisää VSME-raportoinnista
Vaihtoehto 2: Vapaaehtoinen CSRD-raportointi
Jos yritys on jo investoinut CSRD-valmistautumiseen – tehnyt kaksoisolennaisuusanalyysin, kerännyt dataa, rakentanut prosesseja – saattaa olla järkevää jatkaa samalla linjalla vapaaehtoisesti.
Vapaaehtoinen CSRD-raportointi edellyttää kuitenkin, että raportin sisältö noudattaa täysin eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS) kuten CSRD-direktiivi vaatii ja että raportti varmennetaan samoin kuin pakollisessa raportoinnissa.
Vapaaehtoinen CSRD sopii erityisesti yritykselle, jonka henkilöstömäärä ja liikevaihto lähestyvät raportointivelvoitteen rajoja tai jonka asiakkaat tai rahoittajat odottavat CSRD-tasoista raportointia ja läpinäkyvyyttä. Myös siinä tapauksessa, jos valmistautuminen on jo pitkällä, paluuaskel ei ehkä tunnu järkevältä.
Vaihtoehto 3: GRI-raportointi
Jos yrityksellä on jo kokemusta GRI-raportoinnista (Global Reporting Initiative), sen jatkaminen on täysin perusteltu valinta. GRI on kansainvälisesti laajimmin tunnistettu vastuullisuusraportointistandardi, ja sillä on merkittäviä yhteneväisyyksiä CSRD:n kanssa.
GRI sopii erityisesti, jos yrityksen asiakkaat tai sijoittajat ovat tottuneet GRI-raportointiin ja arvostavat sitä. Globaalisti GRI on tutumpi kuin EU-spesifit standardit. Jatkamalla GRI:n mukaista raportointia yrityksen ei tarvitse omaksua uutta viitekehystä.
GRI ei ole EU:n virallinen suositus CSRD:n korvaajaksi, mutta moni rahoittaja ja asiakasyritys hyväksyy sen täysin.
Mitä tehdä käytännössä – seuraavat askeleet
Riippumatta valitusta vaihtoehdosta, seuraavat toimenpiteet kannattaa tehdä:
- Tarkista sidosryhmien odotukset. Mitkä asiakkaista ovat CSRD-velvollisia? Mitä pankit tai rahoittajat kysyvät? Mitä tietoja tarjouskilpailuissa vaaditaan? Vastaukset antavat viitteitä siitä, kuinka kattavaa raportointia tarvitaan.
- Älä hylkää jo tehtyä työtä. CSRD-raportointiin valmistautumisen myötä teillä voi jo olla kaksoisolennaisuusanalyysi, datankeräysprosesseja ja muuta dokumentaatiota. Näitä kannattaa hyödyntää vastuullisuustyössä ja siitä raportoinnissa eikä aloittaa alusta.
- Valitse raportoinnin viitekehys. Päättäkää raportointistandardi, jota sovellatte, ja kertokaa siitä sidosryhmille. Epäselvyys on huonompi vaihtoehto kuin yksinkertaisempi mutta johdonmukainen raportointi.
- Priorisoi olennaiset teemat. Omnibusin myötä olennaisuusanalyysin rooli on edelleen hyvin merkittävä, myös vapaaehtoisessa raportoinnissa. Ei tarvitse raportoida kaikesta mahdollisesta, vaan vain niistä seikoista, jotka ovat oikeasti tärkeitä liiketoiminnalle ja sidosryhmille.
- Pidä rakenteet kunnossa. Datan keräämistä, mittareiden seurantaa ja vastuullisuuden integrointia liiketoimintaan kannattaa jatkaa, vaikka raportti kevenisi. Ne hyödyttävät yritystä itseään, ja kun seuraava sääntelymuutos tulee tai yritys kasvaa, olette jo valmistautuneet.
Sääntely ei pääty Omnibusiin
Omnibus keventää raportointivelvoitteita merkittävästi, mutta se ei lopeta regulaatiota. Direktiiviin on kirjattu, että komission tulee arvioida vuoteen 2031 mennessä, pitäisikö soveltamisalaa laajentaa uudelleen. Lisäksi monet maat, rahoituslaitokset ja kansainväliset toimijat kehittävät omia vaatimuksiaan.
Yritykset, jotka pitävät vastuullisuusrakenteensa kunnossa nyt, ovat paremmassa asemassa kun seuraava muutos koittaa, oli se sitten uusi velvoite, asiakkaan tietopyyntö tai rahoitusneuvottelu.
