Talousjohtamisen kokemusta kunnista ja hyvinvointialueilta – tutustu Kaisaan ja Melindaan

Kaisan tie: kymmenen vuotta kuntien taloutta

Kaisan ura on kulkenut kirjanpitäjän ja controllerin tehtävistä tilintarkastukseen. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut kuntasektorilla talousjohtajana sekä talous- ja hallintojohtajana. Koulutuksen osalta hän opiskeli ensin tradenomiksi, myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi, ja kartutti työn ohella tilintarkastajan HTM- ja KHT-pätevyydet.

Julkisen sektorin pariin Kaisa ajautui, kuten hän itse sanoo, aika lailla sattumalta. ”Halusin tarttua erilaisiin työtehtäviin ja kehittyä. Julkinen sektori toi siinä elämänvaiheessa mahdollisuuden kehittyä uudella alalla”, hän muistelee. Taustalla vaikutti myös pidempiaikainen kiinnostus kansantalouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin.

Greenstepillä Kaisan tehtävänkuva on monipuolinen: talousjohtamisen palvelujen tuottamista asiakkaille, sisäistä kehitystyötä ja kollegoiden tukemista julkisen sektorin erityispiirteissä. ”Tässä roolissa pystyn aidosti monistamaan hyviä käytäntöjä useammille ja hyödyttämään sillä laajemmin koko kuntakenttää”, Kaisa painottaa.

Entä vapaa-aika? Se kuluu urheilun parissa lenkkeillen ja pyöräillen – sekä matkustellessa, konserteissa ja teatterissa, joita kotikaupunki Tampere tarjoaa runsaasti. Häntä piristää erityisesti itsensä haastaminen, ja se hyvä fiilis, kun näkee muiden onnistuvan, vaikka juuri teatterilavalla.

Melindan tie: hyvinvointialueelta Greenstepille

Melinda opiskeli kauppatieteiden maisteriksi Vaasassa ja aloitti työuransa tehdasympäristössä, siirtyen myöhemmin taloushallinnon pariin controllerin tehtävistä talousjohtamisen rooleihin. Julkisella sektorilla hän työskenteli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella laskentapäällikkönä ja talousyksikön esihenkilönä, vastuualueenaan koko hyvinvointialueen controller- ja talousasiantuntijatoiminnot.

Melindan polku julkiselle sektorille alkoi sattumalta: hän huomasi laskentapäällikön paikan auki, vaikka ei ollut aktiivisesti työtä etsimässä. ”Houkutteli se, että voisin laajentaa osaamista”, hän muistelee. Kokemus oikeasta alasta syveni matkan varrella: ”Se on hienoa, kun ymmärtää koko ajan enemmän siitä, miten verorahoja käytetään ja mitä kaikkea päätösten takana on. Kun lukee tai kuuntelee uutisia, ymmärtää niitä paljon paremmin ja osaa suhtautua niihin kriittisemmin.”

Melindan vapaa-aika kuluu tanssin pyörteissä: hän toimii yrittäjänä joensuulaisessa tanssikeskuksessa. ”Se ympäristö on niin erilainen, että hyvin palautuu niin sanotusti toisessa työssä toisesta työstä. Kausiaikana tanssin jopa 8 tuntia viikossa”, hän naurahtaa. Sen lisäksi hän matkustelee, lukee ja pitää itsensä kehittämisestä. ”Päätin juuri aloittaa italian kielen opiskelun kansalaisopistolla. Tällaisia hauskoja ajatuksia joskus tulee: näin alkoi myös suomen kielen opiskeluni 20 vuotta sitten”, hän toteaa hymyillen – hän on alkujaan kotoisin Unkarista.

Missä numerot kohtaavat politiikan

Kaisa ja Melinda tietävät molemmat, että kunnan tai hyvinvointialueen talousjohtaja ei tee työtään tyhjiössä. ”Siellä on vaaleilla valitut luottamushenkilöt, jotka ovat isossa roolissa”, Kaisa muistuttaa, ja kuvailee kuntaa osuvasti ”monialayritykseksi”, jonka talouden rakenne voi vaihdella hyvinkin paljon eri toimialoilla. Verorahoitus, valtionosuudet ja kuntien omat tulot muodostavat rahoituspohjan, joka ohjaa toimintaa aivan eri logiikalla kuin yrityksen liikevaihto.

Melinda kiteyttää, että menestystä mitataan julkisella sektorilla toisin kuin yksityisellä. ”Yksityisellä se voi olla liikevaihtoa, kannattavuutta, omistaja-arvon kasvua. Julkisella sektorilla keskiössä on ennemminkin talouden tasapaino ja se, miten palveluiden saatavuus ja laatu kehittyy.” Päätöksenteko etenee usein hitaammin, koska sidosryhmiä on enemmän ja toimintaa ohjaa vahvasti lainsäädäntö.

Tähän kenttään liittyy myös kasvava ristiriita: palvelun tarve nousee jatkuvasti, mutta resurssit käyvät koko ajan rajallisemmiksi. Kaisa nostaa esiin konkreettisia syitä – kuntien väestörakenteet ja palvelutarpeet eroavat toisistaan yhä enemmän, lapsimäärä on monissa kunnissa laskussa, ja valtionosuusjärjestelmää tarvittaisiin uudistaa vastaamaan paremmin näitä muutoksia. ”Ja kun hallinnollisia velvoitteita tulee lisää, niiden mukana ei aina tule vastaavaa rahoitusta”, hän huomauttaa.

Toinen keskeinen haaste liittyy tiedolla johtamiseen. Dataa on paljon, mutta pelkkä datan määrä ei vielä takaa parempaa päätöksentekoa, vaan olennaista on tiedon laatu, saatavuus ja hyödynnettävyys. ”Monissa organisaatioissa pohditaan, onko käytössä oikeat työkalut, tuottaako raportointi tietoa riittävän nopeasti ja ovatko tiedot aidosti luotettavia”, Melinda sanoo. Lisäksi tiedon tuottamiseen ja raportointiin saattaa kulua paljon manuaalista työtä.

Jotta tiedolla johtaminen tukisi johtoa parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan osaamisen lisäksi laadukasta dataa, moderneja ratkaisuja ja ketteriä prosesseja, jotka mahdollistavat ennakoivan päätöksenteon.

 

Lue lisää: Vesannon kunta otti ohjat talouden ennustamiseen BI Bookin avulla – Greenstep

 

Konkreettista apua

Kun Kaisaa ja Melindaa pyydetään kuvailemaan, mitä Greenstep tarjoaa julkisen sektorin talouden tueksi, molemmat palaavat samaan ydinajatukseen: aidosti käytäntöön viety asiantuntemus.

Melinda rakentaa interim CFO:na täysin uuden organisaation talousprosesseja tyhjästä – ensimmäisen vuoden budjettia ja tulevien vuosien taloussuunnitelmia toimitusjohtajan tukena.

”Meillä ei anneta vain teoriassa konsultointia, vaan laitetaan pöydälle oikeita työkaluja, raportteja ja analyyseja – ratkaisuja”, hän kuvailee.

Käytännössä lopputuotos voi olla hallitukselle esitettävä talouskatsaus tai budjetti, tai valmiit laskentapohjat organisaation omiin mittareihin.

Milloin interim-ratkaisu on järkevämpi kuin oman talousjohtajan palkkaaminen? Selkein tapaus on Melindan oma toimeksianto: aivan uusi organisaatio, jossa prosessit rakennetaan puhtaalta pöydältä ja täyttä työpanosta ei alkuun tarvita. Toinen tyypillinen tilanne syntyy yllättävistä irtisanoutumisista – julkisen sektorin hitaammat rekrytointiprosessit voisivat jättää organisaation kuukausiksi vaille talousjohtajaa, mutta kokenut interim pystyy tulemaan mukaan nopeasti. Interim voi myös sparrata alkuun uutta, esimerkiksi yksityiseltä sektorilta tullutta talousjohtajaa, kunnes hän on päässyt sisään julkisen sektorin toimintatapoihin.

Kaisa nostaa esiin esimerkkejä toimeksiannoista, joissa henkilöstön vaihtuvuus on luonut tarpeen vahvistaa talouden johtamisen jatkuvuutta. Yhdessä organisaatiossa hän on toiminut interim-talousjohtajana tilanteessa, jossa henkilövaihdosten myötä osa hiljaisesta tiedosta oli kadonnut. Työssä on mallinnettu taloutta useammalle vuodelle eteenpäin ja kirkastettu talouden kokonaiskuvaa päätöksenteon tueksi. Toisessa toimeksiannossa hän sparraa kuntaa talousarvioprosessin läpiviennissä tilanteessa, jossa osa tehtävistä hoidetaan sijaisjärjestelyin.

Tavoitteena on ollut varmistaa, että talouden suunnittelu ja päätöksenteko eivät ole yksittäisten henkilöiden varassa, vaan perustuvat selkeään ja ajantasaiseen kokonaiskuvaan.

Lisäksi interim voi olla hyvä ratkaisu, kun uudistetaan toimintamalleja tai koko organisaatiota – ulkopuolinen tuo mukanaan valmiin rakenteen ja kokemuksen, ja varmistaa, että muutos viedään aidosti käytäntöön. Samaa jatkuvuutta tarvitaan usein talouden vuosikierron kriittisissä vaiheissa, kuten budjetoinnissa tai tilinpäätöksessä, sekä suurempien projektien läpiviennissä, joka vaatii sitoutunutta resurssia loppuun asti.

Lue lisää: Joustava Interim CFO -palvelu vastasi Kinnulan kunnan tarpeisiin – Greenstep

Palkitsevaa arkea

Kaisalle työ on osoittautunut juuri sellaiseksi kuin hän toivoi. Erityisen palkitsevaa on ollut päästä auttamaan asiakkaita ja kollegoita ongelmien ratkaisussa ja kokea, että omaa osaamista arvostetaan. ”Se on palkitsevaa, kun näkee, että on pystynyt olemaan avuksi, ja on tullut hyvää palautetta asiakkaalta”, hän sanoo.

Melinda toivoo tulevaisuudelta ennen kaikkea, että vanha mielikuva konsultoinnista saataisiin murrettua. Moni julkisen sektorin päättäjä voi mieltää sen edelleen hieman jäykäksi ja ylätasoiseksi – raporteiksi ja selvityksiksi, jotka jäävät hyllyyn. ”Toivomme, että palveluidemme myötä asiakkaat huomaavat, että asiantuntijatyössä ei ole pelkästään kyse teoreettisista ylätason selvityksistä”, hän sanoo. Parhaimmillaan ulkopuolinen asiantuntija istuu ihan oikeasti saman työpöydän ääreen, ja tekee asiat yhdessä asiakkaan kanssa.

Lue lisää Greenstepin julkisen sektorin palveluista: Joustavat palvelut julkiselle sektorille | Taloushallinto & HR