Alkuvuoden 2025 Omnibus-lainsäädäntöpaketti on herättänyt eniten keskustelua CSRD-raportoinnin muutoksista, mutta yhtä merkittäviä ovat sen vaikutukset EU-taksonomian raportointivelvoitteisiin. Mitä nämä vaikutukset ovat? Asiantuntijamme Meng Beniard kertoo.
Greenstep Pori täyttää tänä vuonna 2 vuotta. Kysyimme Porin ensimmäiseltä työntekijältä, Jatta Kyläseltä sekä tiimin uusimmalta työntekijältä, Outi Kaivo-ojalta, millaista Satakunnan pääkaupungissa on työskennellä.
Skenaariosuunnittelu ja stressitestaus auttavat organisaatioita pysymään joustavina maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti ja varoittamatta. Oli kyse sitten tulleista, toimitusketjun häiriöistä tai korkojen muutoksista, ei ennusteiden hallinnassa ole tärkeää olla aina täysin oikeassa, vaan olennaista on olla valmistautunut erilaisiin todellisuuksiin.
Jos olet talousjohtaja, tiedät, miten kriittinen prosessi budjetointi ja ennustaminen on. Tutuksi on saattanut tulla myös, miten paljon stressiä budjetointiprosessi voi pahimmillaan aiheuttaa. Mistä tuo stressi johtuu ja voiko sitä lievittää? Jos hoidat budjetoinnin nykyisin esimerkiksi Excel-pohjaisesti, siirtyminen nykyaikaisen planning-työkalun käyttöön ratkaisee monta ongelmaa.
EU:ssa valmistellaan uusia lakialoitteita, jotka edellyttävät vastuullisuustyön jatkamista ja kehittämistä toimialakohtaisesti. Mitä nämä aloitteet ovat, ketä ne koskevat ja miten niihin voi varautua ajoissa? Vastuullisuusasiantuntijamme Leni Valsta kertoo.
Pk-sektorin kasvuyrityksen HR-asiat vaativat selkeyttä ja joustavuutta – tuloksia on tärkeä saada aikaan nopeasti
Kuinka Vesa Aaltonen päätyi taloushallinnon interim-ammattilaiseksi? Aaltonen kertoo mielenkiintoisesta urastaan ja siitä, miksi ei ole vieläkään hakenut 'normaaliin työhön'. Hän avaa myös interim-CFO:n tehtävien monipuolisuutta ja monia rooleja nimikkeen alla.
Monet organisaatiot pitävät budjetointia kerran vuodessa tehtävänä harjoituksena: täytetään numerot, raksit ruutuun ja eteenpäin. Nykypäivän menestyneimmät organisaatiot lähestyvät budjetointia strategisena prosessina, joka edistää selkeyttä, nopeutta ja älykkäämpiä päätöksiä koko organisaatiossaan.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2026-2029 julkisen talouden suunnitelmasta puoliväliriihessä, joka pidettiin 22. ja 23. huhtikuuta 2025. Tehtyjen päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Puoliväliriihen kasvutoimenpiteinä hallitus on päättänyt vahvistaa pieni- ja keskituloisten ostovoimaa alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaa 0,5 prosenttiyksiköllä.