Yritysten vastuullisuustyö on siirtynyt valmisteluvaiheesta konkreettisten toimenpiteiden aikakauteen. Muutos näkyy erityisesti toimitusketjuissa, joissa korkealaatuisen ja yksityiskohtaisen datan kysyntä kasvaa nopeasti. Paine toimittajia kohtaan on kasvanut suurten yritysten sopeuttaessa toimintaansa uusiin sääntelykehyksiin: nyt yrityksiltä vaaditaan tarkempia ympäristö- ja sosiaalisen vastuun mittareita.
Työnohjauksella edistetään työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työntekijöiden ammatillista kasvua. Ohjauksesta vastaa koulutettu työnohjaaja.
Rahastonhoitajille SFDR 2.0 tarkoittaa merkittäviä muutoksia siihen, miten tuotteet luokitellaan, miten niistä raportoidaan ja miten niitä markkinoidaan.
Tiedätkö, paljonko yrityksesi IT maksaa – oikeasti? Lue, miksi IT-kustannukset kasvavat huomaamatta ja miten saat kustannukset hallintaan.
Miten varmistetaan, että vastuullisuus ei jää yksittäiseksi raportointiharjoitukseksi vaan rakentuu selkeän ohjelman varaan ja näkyy arjen toiminnassa?
Kuntatalous on tiukalla, mutta mahdollisuuksia on Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen avasi päivän realismilla. Kuntien sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa, ja verotulot – jotka muodostavat 57 % kuntien tuloista – kasvavat hitaasti. Omien tulojen merkitys korostuu entisestään. Lehtonen nosti konkreettisen esimerkin: koulurakennukset ovat kunnille valtava kuluerä, mutta niiden käyttöaste on huono. Koulut seisovat tyhjillään iltaisin, […]
Lue, miksi sujuva palkanlaskenta tukee kasvua, johtamista ja henkilöstökokemusta.
Perinteinen taloushallinto tekee erinomaisesti sen, mihin se on suunniteltu. Se valvoo menoja ja saatavia, sekä huolehtii, että tilit täsmäävät. Mutta huomisen taloushallinnon on vastattava vaikeampiin kysymyksiin, kuten: mitä euroilla saadaan aikaan? Sitran Kasvuatlas (2026) nostaa esiin talouden ristiriitoja. Esimerkiksi perusopetuksen kiinteistömenot karkaavat käsistä, kun samalla opetusmenot polkevat paikallaan. Taloushallinnon on oltava se älykäs hermosto, joka […]
Suomalaiset kunnat elävät parhaillaan murrosvaihetta. Väestörakenteen muutokset, taloudellinen paine sekä kasvavat palvelutarpeet haastavat perinteisiä toimintamalleja. Samalla teknologinen kehitys – erityisesti tekoäly, automaatio ja dataan perustuva johtaminen – tarjoaa kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia vastata näihin haasteisiin. Digitalisaatio muuttaa kuntien toimintakulttuuria – ei vain järjestelmiä Digitalisaatio ei ole kunnille enää yksittäinen kehityshanke, vaan yhä keskeisempi osa strategista johtamista. […]