13. marraskuuta Euroopan parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa Omnibus I -esitystä koskien: 382 puolesta, 249 vastaan ja 13 tyhjää. Asia on nyt edennyt kolmikantaneuvotteluihin neuvoston ja komission kanssa. Tässä artikkelissa käymme läpi parlamentin muodostamaa kantaa marraskuun äänestyksessä.
Koostimme Verohallinnon julkaisemat vuoden 2026 verovapaat korvaukset helposti luettavaan muotoon.
Moninaisuudesta puhutaan paljon, mutta keskustelu kaventuu helposti kahteen näkyvään ulottuvuuteen: kulttuuritaustaan ja sukupuoleen. Nämä ovat konkreettisia ja mitattavia, joten ne tuntuvat turvallisilta lähtökohdilta. Todellinen moninaisuus on kuitenkin huomattavasti laajempi kokonaisuus, ja juuri siksi sen johtaminen koetaan vaikeaksi.
Vuodenvaihteessa avainhenkilöiden verotukseen on tulossa muutoksia, kun lähdeveroprosentti laskee ja soveltamisala laajenee myös Suomen kansalaisiin. Nykyisin avainhenkilölaki koskee ulkomaan kansalaisia, jotka muuttavat Suomeen pidempiaikaisesti ja työskentelevät erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Lain nojalla heille voidaan myöntää kiinteä 32 %:n lähdeverokortti enintään seitsemän vuoden ajaksi. Lain tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen ja vahvistaa maan kilpailukykyä osaajamarkkinoilla.
Taloushallinnon järjestelmän valinta on kasvuyritykselle yksi tärkeimmistä päätöksistä taloushallinnon kehittämisessä. Valinta vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti ja tarkasti yritys voi hoitaa talousprosessejaan, tuottaa raportteja ja tehdä liiketoimintaa tukevia päätöksiä.
Polkupyöräetu, eli työsuhdepyöräetu, on ollut suosittu henkilöstöetu, sillä se on ollut työntekijälle verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa. Tämä muuttuu pian: 1.1.2026 alkaen polkupyöräetu ei ole enää verovapaa, vaan koko etu käsitellään veronalaisena luontoisetuna.
Yritykset investoivat tekoälyyn ja automaatioon kovempaa vauhtia kuin ehkä yhteenkään uuteen teknologiaan aikaisemmin. Silti sama kysymys toistuu lähes jokaisessa keskustelussa: miten tekoälystä tehdään kasvun ja innovaatioiden moottori eikä pelkkä tehokkuuden työkalu?
Euroopan Unionin tavoitteena on varmistaa, että ilmastotyö ei heikennä eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Aiemmin tilanne oli epäreilu: EU:ssa valmistettujen hiili-intensiivisten tuotteiden, kuten teräksen, sementin ja alumiinin, tuotantokustannuksiin sisältyivät päästökustannukset, kun taas samaa tuotetta tuotiin ulkomailta ilman lisäkuluja. Tämä teki tuonnista usein edullisempaa, vaikka sen tuotanto olisi ollut huomattavasti saastuttavampaa. Tämän epätasapainon korjaamiseksi EU on luonut CBAMin – hiilirajamekanismin, joka astuu voimaan täysimääräisesti tammikuussa 2026.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus ("GDPR") on ollut voimassa vuodesta 2018 ja määrittelee periaatteet henkilötietojen käsittelylle. Tässä artikkelissa HR-asiantuntijamme Sofie Åkerberg-Woodburn käy läpi HR- ja palkanlaskentaprosessien henkilötietojen käsittelyn riskejä ja tarjoaa käytännön vinkkejä niiden hallintaan.