Startupin talousopas: kun omaa talousjohtajaa ei vielä ole

Artikkeli perustuu livepaneeliimme Maria 01:ssä, Helsingissä. Järjestäjinä tapahtumassa toimivat Finnish Startup Community ja Greenstep.

Panelistit:

• Teemu Myllymäki, perustaja ja toimitusjohtaja, Measurlabs — laboratorio, joka tarjoaa maailman laajimman palveluvalikoiman. Asiakkaita 70 eri maasta sekä toimipisteet Helsingissä, Cambridgessa ja Palo Altossa. Yritys on kerännyt yhteensä 5 miljoonaa euroa sijoittajilta, joihin kuuluvat muun muassa Lifeline Ventures, VentureFriends, Tesi ja Curus.
• Jarkko Antila, toimitusjohtaja, Kuva Space — rakentaa maailman ensimmäistä hyperspektrista mikrosatelliittijärjestelmää maapallon havainnointia varten. Yritys on kerännyt yhteensä yli 40 miljoonaa euroa rahoitusta, mukaan lukien 8 miljoonan euron rahoituskierros, joka saatiin päätökseen 4,5 tunnissa. ESA ja EU:n Copernicus-ohjelma ovat sen tärkeimpiä asiakkaita, ja yrityksellä on kaupallisia tiedustelupalvelusopimuksia puolustus- ja maatalousaloilla. Satelliitit ovat jo kiertoradalla. Yrityksellä on tytäryhtiö Yhdysvalloissa, ja se laajenee Aasiaan.
• Vilhelmiina Kilpeläinen, talousjohtaja, Distance Technologies — autoala- ja puolustussektori käyttää heidän lasitonta mixed reality -näyttöteknologiaansa. Keräsi 13 miljoonaa euroa, mukaan lukien Google Venturesin johtama 10 miljoonan euron seed-rahoituskierros – GV:n ensimmäinen sijoitus Suomessa.
• Oliver Lindholm, partner, Greenstep — 15 vuoden kokemus osa-aikaisena talousjohtajana teknologia-alan startup-yrityksissä, joiden liikevaihto on 0–10 miljoonaa euroa. Osa Pohjoismaiden suurinta talousjohtajatiimiä.

Moderaattorina Tanja Piha, Greenstep.

Mitä startup-yrityksen talousjohtajan tulisi ainakin tehdä?

Ennen varsinaista opasta, otetaan realistinen katsaus arkeen. Teetpä tätä työtä itse perustajana, ensimmäisenä talousrekrytointina tai CFO:na, nämä tehtävät on hoidettava. Suurimmalta osalta varhaisen vaiheen yrityksistä puuttuu näistä puolet.

• Kassa ja runway. Tarkista tilisi saldo viikoittain. Laadi 12 kuukauden liukuva kassavirtaennuste, jossa on vähintään kaksi skenaariota. Päivitä ennustetta kuukausittain todellisten lukujen perusteella. Selvitä kiinteät ja muuttuvat kustannuksesi. Jos kassatilanne on tiukka, neuvottele maksuehdoista toimittajien kanssa. Varmista, että ylimääräiset varat tuottavat korkoa.
• Suunnittelu ja raportointi. Luo kuukausittainen raportointiprosessi: tilinpäätös, johdon raportti, hallituksen kokousasiakirjat. Seuraa myyntiennusteiden ja toteutuneiden lukujen kehitystä, jotta oletuksia voidaan tarkentaa ajan myötä. Määritä kirjanpitodimensiot (kustannuspaikat, projektit) jo varhaisessa vaiheessa. Varmista, että kirjanpito on ajan tasalla – ei kuukausia myöhässä. Harkitse, milloin kustannukset tulisi aktivoida ja milloin kirjata kuluiksi.
• Kulujen hallinta. Lopeta tarpeettomat tilaukset. Tarkista toimittajien kustannukset kuukausittain ja neuvottele hinnat uudelleen ensimmäisen vuoden jälkeen. Seuraa, kuka ostaa mitäkin eri puolilla yritystä. Ota käyttöön yhteinen laskujen sähköpostiosoite, jotta mikään ei katoa, tai vielä parempi: ohjaa kaikki laskut sähköisen laskun osoitteeseesi.
• Rahoitus, tuet ja verot. Tutustu julkisiin tukiin, kuten Business Finland, ELY, EU Horizon, Nordic Innovation. Jos saat tukea, kirjaa työtunnit ja kustannukset tarkasti. Hae ulkomaan työmatkojen arvonlisäveron palautusta. Selvitä, oletko oikeutettu T&K-verokannustimiin. Aloita tilinpäätöksen valmistelu 6–12 kuukautta ennen rahoituksen hankkimista. Tunne yksikkökustannuksesi läpikotaisin.
• Järjestelmät ja automaatio. Valitse yrityksesi kehitysvaiheeseen sopivat työkalut – älä investoi liikaa, mutta älä myöskään jää liian pitkäksi aikaa Google Sheetsin varaan. Valitse kirjanpitäjä ja palkanlaskija, jotka ymmärtävät startup-yrityksiä. Automatisoi toistuvat laskut, kulujen hyväksynnät ja kuittien kerääminen. Ota käyttöön tuntiseuranta, ennen kuin siitä tulee sääntöjen noudattamiseen liittyvä ongelma.
• Tiimi ja viestintä. Raportoi johtoryhmälle kuukausittain: kulutusvauhti, rahoitusvarat, mitä on saavutettava. Päätä, kuinka paljon jaat tietoa laajemmalle tiimille – ja ole johdonmukainen. Viesti tavoitteista selkeästi, jotta ihmiset tietävät, miltä menestys näyttää.

On kuitenkin ymmärrettävää, ettei kukaan voi tehdä kaikkea tätä heti alusta alkaen. Tämä opas auttaa sinua priorisoimaan, mihin kannattaa keskittyä ensisijaisesti.

1. Yrityksen perustaja päätyy vahingossa talousjohtajaksi

Kukaan ei perusta yritystä siksi, että rakastaisi taloussuunnittelua. Yrityksen perustaa, koska on löytänyt ratkaisemisen arvoisen ongelman. Mutta jossain ensimmäisen asiakkaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen välissä sinusta tulee raha-asioista vastaava henkilö – halusitpa sitä roolia tai et.

Measurlabsin perustaja Teemu Myllymäki hoiti taloutta itse alusta asti. Hän hoiti varainhankintaa, seurasi kulutusvauhtia, teki sijoituspäätöksiä ja ennusti tulevaisuutta. Jonkin aikaa se toimi. Sitten yritys alkoi kasvaa, ja kaikki alkoi murtua.

Kuvio on tuttu: perustaja hoitaa taloutta riittävän hyvin alkuvaiheessa, mutta kun tiimi kasvaa ja monimutkaisuus lisääntyy, luottamus lukuihin alkaa rapistua. Rahavarojen riittävyysarvioista tulee arvailua. Ennusteet lakkaavat olemasta hyödyllisiä. Perustaja tietää, että jokin on vialla, mutta hänellä ei ole aikaa korjata tilannetta.

Merkki: Kun lakkaat luottamasta omiin ennusteisiisi, jotain on muutettava. Se ei tarkoita, että tarvitset vielä kokopäiväistä talousjohtajaa – mutta tarvitset enemmän resursseja kuin sinulla tällä hetkellä on.

2. Tunne kassatilanteesi – se on ratkaisevan tärkeää

Ennen malleja, työkaluja tai prosesseja, on yksi tapa, josta kaikki paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä: tunne kassatilanteesi.

Oliver Lindholm, joka on toiminut osa-aikaisena talousjohtajana kymmenissä startup-yrityksissä yli 15 vuoden ajan, ilmaisee asian yksinkertaisesti.

Se kuulostaa melkein liian itsestäänselvältä. Mutta oivallus on se, että pankkitilin saldo on ainoa luku, joka ei valehtele. Tuloslaskelmassasi on jaksotuksia, ajoituseroja ja kirjanpidollisia valintoja. Ennusteissasi on oletuksia.

Kassasaldo on totuus. Sen tarkistaminen viikoittain luo intuitiivisen tuntuman yrityksesi taloudellisesta rytmistä — mitä tulee sisään, mitä menee ulos ja onko kuvio terve.

Seuraava askel on ymmärtää kyseisen käteisvarojen rakenne. Kaikki kulut eivät ole samanarvoisia, kun hallitset rahavirtaa.

Kiinteät kustannukset vs. muuttuvat kustannukset. Sinun on tunnettava kiinteät kulut, mitä tulee maksaa joka tapauksessa – palkat, vuokrat, tilaukset. Verrattuna muuttuviin kustannuksiin, mistä voit leikata nopeastikin tarvittaessa. Kun rahavirta kiristyy, muuttuvat kustannukset ovat ensimmäinen vipuvarsi. Kiinteät kustannukset kertovat sinulle vähimmäiskulutusnopeuden, jota et voi välttää.

3. Ensimmäisen kassavirtaennusteen laatiminen

Jos sinulla ei vielä ole kassavirtaennustetta, hyvä uutinen on, että ”riittävän hyvän” kynnys on matalampi kuin luulet. Oliverin nyrkkisääntö:

Jos kassavirtaennusteesi ei mahdu yhdelle A4-sivulle, se on liian monimutkainen.

Tarvitset neljä asiaa:

1. Alkusaldo
2. Tulot (ole tässä pessimistinen)
3. Menot (ole realistinen)
4. Tulevat rahoituslähteet – avustukset, lainat, rahoituskierrokset.

Laita taulukkoon kaksitoista saraketta, yksi kuukautta kohti, ja mallisi on valmis.

Useat kassavirtaskenaariot

Kuva Spacen Jarkko Antila kertoo, että he laativat useita kassavirta-skenaarioita: optimistisen näkemyksen, pessimistisen näkemyksen ja perusskenaarion.

Avainasemassa on päätöksentekovaiheiden määrittäminen – ajankohdat, jolloin skenaarioita arvioidaan ja päätetään, investoidaanko, leikataanko vai kerätäänkö lisää rahoitusta. Deep tech -yrityksenä, jolla on suuret ja vaihtelevat tutkimus- ja kehityskulut, he voivat säätää, milloin ja kuinka paljon laitteistoon ja infrastruktuuriin panostetaan, mikä vaikuttaa suoraan yrityksen kehityskulkuun.

Tarkkuus ei ole tärkeintä. Startup-yrityksessä ei voi tehdä tarkkoja kuukausittaisia ennusteita ja odottaa niiden toteutuvan. Tärkeintä on tuntea mahdollisten tulosten vaihteluväli ja päätökset, jotka vaikuttavat siihen, mihin tulokseen päädytään.

Kolme skenaariota, yksi laskentataulukko:

• Kopioi malli kolme kertaa.
• Pidä kustannukset samoina.
• Muuta vain liikevaihto-oletuksia optimistisen, perus- ja pessimistisen skenaarion välillä.
• Tämä osoittaa, kuinka paljon rahoituskattosi riippuu myynnin tuloksesta – ja milloin sinun on toimittava, jos asiat eivät suju suunnitelmien mukaan.

Teemu kuvailee tämän prosessin tunnepuolta: hän lykkäsi sitä liian kauan ja tyytyi pitämään arvioita mielessään sen sijaan, että olisi rakentanut kunnollisen mallin. Kun hän lopulta käytti pari päivää kaikkien oletusten kirjaamiseen, tuloksena oli sekä kaunis malli että huomattava stressin väheneminen.

”Vihaan tavallaan prosessia, mutta rakastan lopputulosta. Kun sain kaikki rivit näkyviin – arviot kaikesta – sain todella hienon mallin yrityksestä. Ja se vähensi stressiä huomattavasti.” — Teemu Myllymäki, Measurlabs

 Lataa: Startup-yrityksen kassavirtaennusteen malli

Ohesta saat ladattua yksinkertaisen 12 kuukauden liukuvan kassavirtamallin, jossa on alkutase, käteisvirrat on jaoteltuna kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin, rahoituksen riittoisuuden laskelma sekä tilaa kolmelle skenaariolle. Siniset solut ovat syöttötietojasi — kaikki muu lasketaan automaattisesti.

Vinkki: Skenaarioita laadittaessa yleinen virhe on olla liian optimistinen sekä liikevaihdon että aikataulun suhteen. Greenstepillä olemme laatineet kassavirran malleja sadoille startup-yrityksille, huomaamme tyypillisesti, että perustajat yliarvioivat liikevaihdon 30–40 % ja aliarvioivat myyntisyklien keston kaksinkertaisesti. Laadi ensin pessimistinen skenaario — jos se vielä toimii, olet hyvissä asemissa.

Kun malli on valmis, seuraava haaste on pitää se rehellisenä

Teemun menetelmä: kunkin jakson alussa hän ottaa tilannekuvan 12 kuukauden ennusteestaan ja lukitsee sen budjetiksi. Sitten joka kuukausi hän korvaa oletukset todellisilla luvuilla – kuinka monta myyntipuhelua tehtiin, kuinka monta tapaamista pidettiin, mikä konversioaste todellisuudessa oli.

Se on manuaalista työtä, ja Teemu myöntääkin ensimmäisenä, ettei ole löytänyt parempaa tapaa hoitaa asiaa. Palkintona on kuitenkin se, että hänen tulevaisuutta koskevat ennusteensa ovat muuttuneet huomattavasti luotettavammiksi, koska ne perustuvat todellisiin historiallisiin tietoihin eikä pelkkään optimistiseen ajatteluun.

Ohesta saat ladattua myyntiennuste vs. toteuma -seurantaan laskentataulukon, joka seuraa myyntiputken oletuksiasi ja vertaa niitä kuukausittain todellisuuteen. Se sisältää sarakkeet ulosmeneville puheluille, tapaamisille, tarjouksille, solmituille kaupoille ja liikevaihdolle — automaattisella poikkeaman laskennalla.

Kun olet seurannut ennusteita ja toteutumia manuaalisesti muutaman kuukauden ajan, nousee todennäköisesti tarve nähdä mallit visuaalisesti. Miten oletuksesi kehittyvät ajan myötä, missä eroja esiintyy jatkuvasti?

Silloin kevyt BI-kerros auttaa. BI Bookin kaltaiset työkalut yhdistyvät kirjanpitotietoihisi ja tarjoavat johtoryhmällesi ja hallituksellesi reaaliaikaisen dashboardin kuukausittaisen taulukkolaskenta-sähköpostin sijaan. Et tarvitse tätä heti alusta alkaen, mutta kun raportoit hallitukselle tai sijoittajille, reaaliaikaiset luvut ovat parempia kuin PDF-liite.

4. Liiallisen kulutuksen ansa – tositarina

Tämä oli paneelikeskustelun rehellisin hetki. Teemu kertoo, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Measurlabs keräsi seed-rahoituskierroksensa vuonna 2023. Yritys alkoi palkata työntekijöitä nopeasti. Lisää kehittäjiä, lisää myyjiä, lisää asiantuntijoita, myös muista maista. Kasvutavoitteet olivat kunnianhimoisia.

Suunnitelma näytti paperilla järkevältä.

Myyjien perehdyttämisaika oli kuitenkin odotettua pidempi. Myyntiprosessit kestivät ennustettua kauemmin. Konversioprosentit eivät vastanneet oletuksia. Noin vuoden kuluessa yrityksen oli pakko käydä läpi irtisanomisneuvotteluja ja irtisanoa väliaikaisesti työntekijöitä – vaikka se oli juuri saanut rahoituskierroksen päätökseen.

Sitten tapahtui jotain mielenkiintoista.

Melkein täsmälleen samalla hetkellä, kun he leikkasivat kustannuksia, aiempi myyntitoiminta alkoi tuottaa maksavia asiakkaita. Viiden tai kuuden kuukauden kuluessa he olivat kutsuneet takaisin jokaisen irtisanomansa työntekijän. Kulutusvauhti oli hidastunut, liikevaihto kasvoi ja yrityksen kehityssuunta oli muuttunut perusteellisesti.

⚠️ Opetus: Älä perusta rekrytointipäätöksiä kunnianhimoisiin oletuksiin myyntisyklin pituudesta ja konversioasteista. Aloita varovaisilla oletuksilla, investoi asteittain ja seuraa takaisinmaksuaikaa tarkasti ennen laajentumista. Kun huomaat oletustesi olleen vääriä, saatat olla jo pulassa.

Kun laajentuminen menee pieleen ja on korjattava kurssia, henkilöstöpuoli on yhtä kriittinen kuin talouspuoli. Muutosneuvotteluilla on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa erityisiä lakisääteisiä vaatimuksia, aikatauluja ja ilmoitusvelvollisuuksia. Jos tässä epäonnistutaan, taloudellisen paineen lisäksi syntyy myös oikeudellinen riski.

Jos yritykselläsi ei ole omaa henkilöstöosastoa, kokeneen HR-kumppanin käyttö tällaisissa tilanteissa ei ole valinnainen asia – se on suoja. Sama pätee nopeaan rekrytointiin: työsopimusten, osakepalkkioiden ja etuuksien oikea jäsentely alusta alkaen säästää myöhemmin tuskalliselta siivoustyöltä.

5. Nämä prosessit sakkaavat ensin liiketoiminnan kasvaessa

Distance Technologiesin talousjohtaja Vilhelmiina Kilpeläinen kuvailee, mistä hänen työssään on kyse: kuukausittain johdolle toimitettavasta raportista, jossa viesti on suora ja selkeä. Nämä ovat kulumme, jos kulutamme rahaa tällä vauhdilla, rahat loppuvat X kuukauden kuluttua. Ja mikä tärkeintä: mitä asioiden on oltava kunnossa, jotta rahat eivät lopu.

Juuri tämänkaltaiseen selkeyteen tulisi pyrkiä. Useat prosessit kuitenkin yleensä romahtavat ennen kuin sinne asti päästään.

1. Greenstepillä näemme usein yrityksiä, jotka ottavat meihin yhteyttä kuuden kuukauden käsittelemättömien laskujen ja kasautuneiden kirjanpitotöiden kanssa. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy. Jaettu laskujen sähköposti ja yksinkertainen kulujenhallintatyökalu, kuten Bezala, voi estää tämän jo alusta alkaen.
2. Työtuntien seuranta on yksi ensimmäisistä asioista, jotka menevät pieleen. Jos yritykselläsi on projekteja, joissa tunteja on kohdennettava – mikä on yleistä yrityksille, jotka saavat Business Finlandin tai EU:n avustuksia – simppeli Google-taulukko toimii alussa. Mutta se menettää nopeasti toimivuutensa. Todennäköisesti jossain vaiheessa ihmiset eivät enää muista täyttää sitä, ja joudut muistuttelemaan heitä saadaksesi tarvitsemasi tiedot raportointia varten.
3. Ostot ja laskujen käsittely ovat myös yleinen ongelmakohta. Alkuvaiheessa jokainen ostaa itse tarvitsemansa – joku maksaa ohjelmistotilauksen, toinen tilaa laitteita laskulla. Kukaan ei ole selvillä kokonaiskustannuksista. Jarkko Antila tuo paneelissa esiin yleispätevän totuuden: jos lähetät laskuja jonkun henkilökohtaiseen sähköpostilaatikkoon, ne jäävät huomiotta.

Jos teet vain yhden asian: luo yhteinen laskutusosoite (esim. invoices@company.com) ja ohjaa kaikki ostolaskut sinne. Se on 10 minuutin homma, joka estää yleisimmät sekaannukset.

Yksi kysymys, joka nousee esiin jokaisessa vaiheessa: käytämmekö oikeita järjestelmiä?

Rehellinen vastaus on, että se riippuu täysin yrityksesi monimutkaisuudesta ja henkilöstömäärästä.

• Alle 10 hengen yrityksessä, jossa toiminnot ovat yksinkertaisia, hyvä pilvipohjainen kirjanpito-ohjelma, taulukkolaskentaohjelma ja kulutyökalu vievät yllättävän pitkälle.
• Kun henkilöstömäärä ylittää 15–20 henkilöä, aloitat kansainvälisen toiminnan tai tarvitset projektitason kannattavuuden seurantaa, kevyt ERP-järjestelmä, kuten Procountor / Netvisor / Fortnox / Tripletex, alkaa maksaa itsensä takaisin – erityisesti laskutuksen, ostovirtojen ja monen yksikön raportoinnin automatisoinnissa.
• Jos liikevaihtosi kasvaa yli 5 miljoonaan euroon, toimit useissa maissa tai valmistaudut A-sarjan rahoituskierrokseen, jossa sijoittajat vaativat tilintarkastusvalmiita tilinpäätöksiä, silloin yleensä täysimittainen ERP-järjestelmä, kuten NetSuite, Light tai Business Central, tulee kuvioihin. Järjestelmän käyttöönotto vie aikaa, joten aloita keskustelut 6 kuukautta ennen kuin todella tarvitset sitä – älä vasta silloin, kun taulukot ovat jo tulessa.

6. Kuinka avoimesti talousasioista tulisi puhua?

Tämä aihe herätti eniten keskustelua. Asiaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta, ja paneelin jäsenien vastauksissa näkyi hajontaa.

Teemu kuvailee radikaalia lähestymistapaa: alkuvaiheessa Measurlabs ei jakanut taloudellisia yksityiskohtia tiimin kanssa. Sitten he päättivät, että salailu ei lisännyt luottamusta, ja siirtyivät täyteen avoimuuteen. Nyt he käyvät läpi tuloslaskelmansa kuukausittaisissa koko henkilöstön kokouksissa, jakavat rahoitustilanteen luvut ja keskustelevat siitä, minkä oletusten on pidettävä paikkansa, jotta yritys selviää.

Miten tiimi reagoi? Enimmäkseen myönteisesti. Jotkut arvostavat yksityiskohtaisuutta, toiset taas kokevat, että tuloslaskelman läpikäynti kokonaisuudessaan on liikaa. Tärkein etu on kuitenkin luottamus – ihmiset tietävät, ettei yritys salaa huonoja uutisia.

Jarkko kuvailee keskitien: johtoryhmä näkee kokonaiskuvan, mukaan lukien kassavirtaennusteet. Mutta laajempi tiimi saa ylätason tavoitteet ja suunnan, ei yksityiskohtaisia käyräkuvioita. Hänen perustelunsa: kaikki eivät hyödy siitä, että näkevät rahoitusvarojen käyrän laskevan – se voi aiheuttaa ahdistusta ilman toimivaa kontekstia.

Oliver, joka työskentelee useissa yrityksissä, huomauttaa, että tilanne vaihtelee valtavasti yrityskulttuurista riippuen. Jotkut organisaatiot ovat avoimia alusta asti; toiset eivät jaa melkein mitään. Yhtä ainoaa oikeaa vastausta ei ole, mutta yleinen virhe on olla jakamatta mitään.

Käytännöllinen keskitie: jaa kuukausittain koko tiimille keskeiset mittarit ja suuntaviivat (liikevaihdon kehitys, keskeiset tavoitteet, oletko aikataulussa). Jaa yksityiskohtaiset taloudelliset skenaariot johtoryhmälle. Ole rehellinen rahoitusvarojen riittävyydestä, kun se on merkityksellistä – etenkin ennen varainhankintaa, kun tiimi tuntee joka tapauksessa kiireen.

7. Mitä sijoittajat todella haluavat nähdä

Kun olette lähestymässä A-rahoituskierrosta, mitä sijoittajat todella haluavat tietää? Vastaus voi yllättää.

Oliver jäsentelee asian:

Ydinviesti: sijoittajat eivät tuhlaa aikaa pohtimaan, onko ennusteesi 420 miljoonaa vai 480 miljoonaa – se on vain sivuseikka. Heitä kiinnostaa se, ymmärrätkö liiketoimintasi taloudelliset mekanismit.

• Osaatko selittää yksikkötaloudelliset luvut?
• Tiedätkö asiakashankintakustannuksesi?
• Pystytkö osoittamaan, että myyntiin tehdyt investoinnit todella tuottavat maksavia, toistuvia asiakkaita?

Toisin sanoen, heitä kiinnostaa tuotteen ja markkinoiden yhteensopivuus ilmaistuna taloudellisina lukuina. Sinun on osoitettava toistettava prosessi: raha tulee sisään myynnin ja markkinoinnin kautta, asiakkaat tulevat ulos toisesta päästä, ja matematiikka toimii mittakaavassa.

”Perustajana sinun on kyettävä välittämään se viesti, että ymmärrät liiketoimintaa numeroina. Älä vain esittele liiketoimintasuunnitelmaa, vaan osoita että ymmärrät todella, mitkä yksikkömittarit ovat ja miten ne muuttuvat kannattavuudeksi.”
— Oliver Lindholm, Greenstep

Mitä tulee due diligence -prosessiin, sijoittajat tarkastelevat tuloslaskelmaasi varmistaakseen, ettei mitään laitonta ole tapahtumassa. Todellinen tarkastelu kohdistuu kuitenkin oletuksiisi. He haluavat ymmärtää, mistä malli on peräisin, eivätkä sitä, onko malli tarkka.

Pohdi ennen seuraavaa sijoittajatapaamistasi: Pystytkö selittämään kahdessa minuutissa, kuinka myyntiin sijoitettu 1 euro muuttuu X euron liikevaihdoksi? Jos et, se on malli, jonka sinun on rakennettava — ei yksityiskohtaisempaa tulosennustetta.

8. Milloin apua kannattaa hakea

Missä vaiheessa perustajan tulisi ottaa mukaan talousasiantuntija?

Jarkon kokemus on opettavainen. Hän päätti palkata osa-aikaisen talousjohtajan sen sijaan, että olisi ottanut palvelukseen kokopäiväisen työntekijän. Yritys saa huomattavasti enemmän taloushallinnon osaamista ilman täysiä kustannuksia, ja osa-aikaisen mallin ansiosta se saa käyttöönsä henkilön, jolla on kokemusta useista eri yrityksistä.

Jarkon näkemys on filosofinen mutta käytännönläheinen. Siinä vaiheessa, kun taloushallinto alkaa estää tekemästä sitä työtä, jolla on todella merkitystä, kuten tuotteen kehittämistä, myyntiä, tiimin johtamista, se on merkki. Olipa ratkaisuna sitten ulkoinen osa-aikainen talousjohtaja, osa-aikainen taloushallinnon työntekijä tai jopa osaava kirjanpitäjä, jolla on laajemmat tehtävät, tärkeintä on toimia ennen kuin tilanne pahenee.

”Tee nopeita liikkeitä, koska tilanne vain pahenee. Heti kun tunnet, että taloushallinto vie aikaa varsinaiselta työltäsi, hanki apukäsiä. Mitä kauemmin odotat, sitä enemmän uuden henkilön on siivottava jälkiä.” – Jarkko Antila

Osa-aikainen talousjohtaja ei vaadi suurta sitoutumista. Monet Greenstepin startup-asiakkaista aloittavat vain muutamalla tunnilla kuukaudessa – se riittää oikean mallin luomiseen, kirjanpidon siivoamiseen ja perustajalle henkilön antamiseen, jonka kanssa voi testata päätöksiä paineen alla. Voit aina laajentaa palvelua yrityksen kasvaessa.

Työkalupakki startupille

Kokosimme käyttöösi näppärän työkalupakin, joka perustuu paneelikeskustelussa käsiteltyihin teemoihin. Kaikki mallipohjat on valmiiksi varustettu kaavoilla, sinun tarvitsee vain korvata siniset solut omilla luvuillasi.

📊 12 kuukauden kassavirtaennuste. Yhden A4-sivun kassavirtamalli. Alkusaldo, kassavirta jaoteltuna kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin, automaattinen rahoitusajan laskeminen. Kopioi taulukko optimistisen, perus- ja pessimistisen skenaarion laatimista varten.

📈 Myyntiennuste vs. toteutuneiden lukujen seuranta. Teemun menetelmä: tallenna ennusteesi kunkin jakson alussa ja seuraa sitten kuukausittain toteutuneita myyntilukuja. Taulukko laskee poikkeaman automaattisesti, jotta voit nähdä, missä oletuksesi olivat väärässä.

✅ Talouden health check -lista. 22 kysymystä, jotka koskevat kassavirran näkyvyyttä, prosesseja, läpinäkyvyyttä ja sijoittajavalmiutta. Arvioi mahdollisimman realistisesti. Kaikki ”kriittiseksi” merkityt asiat tulisi korjata tämän kuun aikana.