Siirry sisältöön Enter

Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun verokantaan

Suomen arvonlisäverokannat eivät ole pysyneet muuttumattomina viime vuosina, ja vuoden 2026 alussa nähdään jälleen uusi muutos. Eduskunta hyväksyi marraskuun lopussa hallituksen esityksen alennetun arvonlisäverokannan laskemisesta 14 prosentista 13,5 prosenttiin 1.1.2026 alkaen, eli muutokset saatetaan voimaan jälleen varsin nopealla aikataululla.

Muutos on määrältään vain puoli prosenttiyksikköä, joten se on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti kritiikkiä ja keskustelua sen hyödyistä ja kustannuksista. Kritiikin taustalla on kysymys siitä, onko näin pieni muutos riittävän merkittävä kuluttajahintojen alentamiseksi ja kotitalouksien ostovoiman parantamiseksi, vai olisiko verovarat voitu kohdentaa tehokkaammin muihin toimiin.

Hallitus perustelee päätöstä pyrkimyksellä keventää verotusta ja tukea erityisesti ravintola-, matkailu- ja kulttuurialoja, joissa kysyntä on hintaherkkää.

Tähän artikkeliin on nostettu keskeisimmät asiat, jotka on hyvä muistaa, jotta nopeasti voimaan tuleva muutos sujuu hallitusti. Artikkelissa käsitellään muutoksia nykyisen 14 %:n verokannan piiriin kuuluvien tavaroiden ja palveluiden näkökulmasta.

Alennettu 14 prosentin arvonlisäverokanta laskee 13,5 prosenttiin 1.1.2026

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat muutokset koskevat koskee samoja hyödykkeitä ja palveluja kuin nykyinen 14 % verokanta mm.:

  • elintarvikkeita ja rehuaineita,
  • ravintola- ja ateriapalveluita,
  • henkilöliikennettä, majoitustoimintaa ja vierassatamatoimintaa,
  • lääkkeitä,
  • kirjoja,
  • kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin ja urheilutilojen käyttöä,
  • esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä,
  • maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä
  • tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia.

Muutos ei koske sanoma- ja aikakauslehtiä eli ne pysyvät edelleen alennetun 10 prosentin arvonlisäveron piirissä. Yleisradiotoiminnan verokanta sen sijaan nousee 13,5 prosenttiin.

Vaikka tiheät verokantamuutokset voivat tuntua hankalilta, niillä on yksi käytännön etu: ajallisen kohdistamisen säännöt pysyvät kirkkaina mielessä. Kun muutoksia tapahtuu säännöllisesti, yritykset ja taloushallinto joutuvat kertaamaan, miten toimitus-, suoritus- ja maksupäivä vaikuttavat sovellettavaan verokantaan.

Lyhyt muistilista – huomioi ainakin nämä 5 asiaa

  1. Tavaran toimitushetki eli se hetki, kun tavarat on luovutettu asiakkaalle, ratkaisee sen, mitä verokantaa käytetään. Kun tavarat on luovutettu tai vastaanotettu 1.1.2026 tai sen jälkeen, on verokanta 13,5 %.
  2. Palveluiden osalta verokanta määräytyy palvelun suorittamisen ajankohdan mukaan. Palvelu on suoritettu, kun se on luovutettu asiakkaan haltuun.
  3. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä.
  4. Ennakkomaksujen osalta ennakkomaksun kertymishetki määrää sovellettavan verokannan. Jos ennakkomaksu on saatu/maksettu ennen 1.1.2026, sovelletaan 14 %:n verokantaa.
  5. Alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun kyseessä oleva tavara alun perin toimitettiin tai palvelu suoritettiin.

Järjestelmäpäivitykset

Järjestelmäpäivitykset, varsinkin nykyaikaisten pilvipohjaisten ohjelmistojen ja ERP-järjestelmien osalta, ovat varsin suoraviivaisia. Ne vaatinevat vain uuden veroprosentin syöttämisen oikeaan kenttään sekä tarvittavien päivitysten tekemisen. Mikäli laskutusjärjestelmä ja kirjanpitojärjestelmä on integroitu, on hyvä varmistaa, että muutokset on tehty molempiin järjestelmiin. Vanhempien järjestelmien osalta muutosten tekeminen voi olla työläämpää.

Järjestelmien osalta on joka tapauksessa hyvä varmistaa, että tarvittavat muutokset ja päivitykset tehdään ajoissa, ja että arvonlisäveron laskenta ja viranomaisraportointi menevät oikein.

Laskutus, hinnoittelu ja sopimukset

Verokantamuutokset vaikuttavat myös laskutukseen, hinnoitteluun ja sopimuksiin. Nyt olisikin ihan viimeistään hyvä aika varmistaa, että onhan mahdolliset muutokset verokannoissa huomioitu sopimuksissa, tai edellyttävätkö muutokset mahdollisesti vielä hinnoittelun tai sopimusten tarkastamista.

Alvin ajalliseen kohdistamiseen liittyvät kysymykset

Uutta 13,5 % verokantaa sovelletaan silloin, kun myyty palvelu on suoritettu tai tavara on toimitettu asiakkaalle 1.1.2026 tai sen jälkeen. Verokantamuutoksen voimaantulossa sovelletaan siis pääsääntöisesti suoriteperustetta.

Uusi arvonlisäverokanta voi tulla sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa sopimukset tai tilaukset on tehty ennen 1.1, mikäli palvelu suoritetaan tai asiakas saa tavaran vasta tavaran 1. päivän jälkeen. Jos myynnistä on kuitenkin saatu ennakkomaksu ennen tammikuun 1. päivää, ennakkomaksuun sovellettava verokanta on 14 %.

Tavarakauppa

Tavaroiden myynnin arvonlisävero kohdistetaan yleensä sille verokaudelle, jonka aikana tavara on toimitettu eli luovutettu ostajan haltuun.

Tavara katsotaan toimitetuksi, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Joulu- ja tammikuun vaihteessa tehtyjen tilausten ja toimitusten osalta oikean arvonlisäverokannan viime kädessä ratkaisee kuljetusehdot.

”Myyjä lähettää ostajalle 30.12.2025 tavaraa. Tavarat saapuvat ostajan varastolle 3.1.2026. Jos kuljetus tapahtuu myyjän vastuulla, ostaja on vastaanottanut tavarat 3.1.2025 ja sovellettava verokanta on 13,5 %. Jos kuljetus tapahtuu ostajan vastuulla, tavarat katsotaan toimitetuksi kuljetuksen alkaessa 30.12.2025, jolloin myyntiin sovelletaan 14 %:n verokantaa”

Palvelukauppa

Palvelukaupassa palvelun suorittamishetki ratkaisee sovellettavan verokannan. Palvelu katsotaan suoritetuksi, kun se on ostajan käytettävissä.

Palvelusuoritukset voivat olla kesken verokannan vaihtuessa. Verohallinto ohjeistaa, että sellaisiin palveluihin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan sitä arvonlisäverokantaa, joka on voimassa palvelun valmistuessa. Palvelu on suoritettu, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä.

Jatkuvaluonteisen palvelun myynti

Jatkuvaluonteisten palvelujen ajallinen kohdistus tehdään suoriteperustetta sovellettaessa lähtökohtaisesti kuukausittain, jolloin 14 prosentin verokanta soveltuu vielä joulukuulle kohdistettaviin palveluihin, vaikka niistä veloitettaisiinkin vasta myöhemmin.

Jatkuvaluonteisia palveluja ovat palvelut, joilla ei ole selvää määritettyä tai sovittua tavoitetta tai valmistumisajankohtaa, vaan palvelua suoritetaan, kunnes osapuolten välinen palvelusopimus päättyy tai päätetään. Tällaisia palveluja ovat toistaiseksi voimassa oleva kuntosalijäsenyys tai jatkuvana tilauksena ostettava matkustamisen kausilippu.

”Asiakas ostaa matkustamiseen kausilipun jatkuvana tilauksena vuodeksi ja veloitus tapahtuu 30 vrk:n välein. Asiakas tekee tilauksen joulukuussa 2025 ja maksaa ensimmäisen veloituksen joulukuussa. Tämän jälkeen asiakasta veloitetaan kuukauden väliajoin. Ensimmäiseen erään sovelletaan 14 %:n arvonlisäveroa. Seuraavista eristä arvonlisäveron määrä on 13,5 %.

 

Jatkuvana suorituksena myydyt palvelut, kuten esimerkiksi tilojen vuokraus, sähköiset palvelut, kuten esimerkkisi äänikirjapalvelut ja Spotify, joissa peritty vastike perustuu yksinomaan ajan kulumiseen, katsotaan suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Myynnit kohdistetaan kyseisen tilitysjakson viimeiselle kuukaudelle, ja koko tilitysjakson osalta sovellettava verokanta määräytyy kyseisen ajankohdan mukaan. Näissä on kuitenkin muistettava huomioida ennakkomaksuja koskeva erityissäännös.

Asiakkaalta laskutetaan äänikirjapalvelusta 15.12.2025–14.1.2026 väliseltä ajalta. Tilitysjakso päättyy 14.1.2026, joten myyntiin sovelletaan 13,5 %:n verokantaa koko laskun osalta. Jos lasku toimitetaan asiakkaalle jo tilitysjakson alussa ja asiakas maksaa laskun ennen 1.1.2026, niin silloin laskutus tapahtuu 14 %:n verokannalla.”

Ennakkomaksut

Ennakkomaksujen osalta on kuitenkin kaikissa tilanteissa huomioitava niitä koskeva erillinen säännös, jonka mukaan soveltuvan verokannan suhteen ratkaisevaa on ennakkomaksun kertyminen – eli verokanta määräytyy sen mukaisesti, milloin ennakkomaksu on saatu tai maksettu.

Ennakkomaksuihin sovelletaan tavaran toimitus- tai palvelun suoritusajankohdasta riippumatta 14 prosentin verokantaa, jos ennakkomaksu on vastaanotettu eli se on käytettävissä myyjän tilillä ennen 1.1.2026. Tammikuussa tai myöhemmin kertyvien ennakkomaksujen verokanta on sen sijaan 13,5 prosenttia. Tavaran toimituksen tai palvelun suorituksen jälkeen veloitettavan loppukauppahinnan osalta sovelletaan verokannan määrittelyyn kuitenkin suoriteperustetta.

Jos vuoden vaihteessa vanhenevilla liikunta- ja kulttuurieduilla ostetaan tapahtuma- tai elokuvasarjalippuja seuraavalle vuodelle tai maksetaan kuntosalimaksuja ennakkoon, ostetaan nämä korkeammalla verokannalla toisin kuin vuosi sitten.

”Asiakkaalla on jatkuva jäsenyys kuntosalilla, jonka jäsenyysmaksuja voi maksaa kuukausittain tai useamman kuukauden kerrallaan. Tammikuusta 2026 lähtien jäsenyysmaksusta peritään 13,5 prosentin arvonlisävero. Jos asiakas maksaa tammi-maaliskuun 2026 jäsenyysmaksut etukäteen vuoden 2025 joulukuussa, kyse on ennakkomaksusta ja maksujen arvonlisävero on 14 %.”

Verohallinnon ohjeistus ennakkomaksujen muutostilanteisiin

Verohallinto on edellisen verokantamuutoksen yhteydessä laatimassaan ohjeessaan linjannut muun muassa tapahtumajärjestäjien lipunmyyntien alv-käsittelyä ja lipputulojen alv-kannan määräytymistä. Uutta ohjeistusta Verohallinnolta ei ole tullut mutta oletettavasti periaatteet pysyvät samana.

Aikaisemmin laadittu linjaus suunniteltu helpottamaan tapahtumayritysten arkea. Se perustuu asiakaspalautteeseen ja tavoitteena on tehdä verotuksesta selkeämpää. Oheisen linkin kautta pääsee Verohallinnon ohjeeseen Arvonlisäverokantojen muutostilanteet – vero.fi ja alla ohjeesta lainatut esimerkit päivitettynä uusilla alv-kannoilla.

”Asiakas ostaa lipun tapahtumaan joulukuussa 2025 suoraan tapahtumanjärjestäjältä. Tapahtuma järjestetään kesäkuussa 2026. Asiakas maksaa lipun joulukuussa 2025, joten kyseessä on ennakkomaksu. Koska ennakkomaksu on kertynyt myyjälle ennen vuodenvaihdetta, sovellettava verokanta on 14 %.”

”Asiakas ostaa lipun konserttiin lipunmyyntiyrityksen kautta joulukuussa 2025. Konsertti järjestetään kesäkuussa 2026. Lipunmyyntiyritys myy lipun asiakkaalle tapahtumanjärjestäjän nimissä ja lukuun. Lipunmyyntiyritys toimii siis välittäjänä ja myy tapahtumanjärjestäjille välityspalvelua, johon sovelletaan yleistä verokantaa. Tapahtumanjärjestäjä vastaa konsertin järjestämisestä.

Lipunmyyntiyritys tilittää lipputulot tapahtumanjärjestäjälle omalla palkkiollaan vähennettynä. Koska lipunmyynti tapahtuu tapahtumanjärjestäjän nimissä ja lukuun, tapahtumanjärjestäjän katsotaan myyvän pääsyliput suoraan asiakkaille.

Kun asiakas maksaa lipun ennakkomaksuna joulukuussa 2025, eikä siihen sovelleta erityisiä järjestelyjä (kuten sulkutiliä tms.), voidaan yleensä katsoa, että välittäjä vastaanottaa maksun tapahtumanjärjestäjän puolesta. Tällöin tapahtumanjärjestäjän myyntiin sovellettava verokanta määräytyy sen ajankohdan perusteella, jolloin ennakkomaksu kertyi välittäjälle. Näissä tilanteissa tapahtumanjärjestäjä ilmoittaa ja maksaa myynnin veron ennakkomaksun vastaanottokuukaudelta. Jos ennakkomaksu kertyy välittäjälle ennen vuodenvaihdetta, myyntiin sovellettava verokanta on 14 %.

Toinen asiakas tilaa konserttilipun joulukuussa 2025 samalta lipunmyyntiyritykseltä. Lippu ja lasku tulevat asiakkaalle postitse kotiin tammikuussa 2026. Asiakas maksaa laskun tammikuun lopulla. Kyseessä on tässäkin tilanteessa ennakkomaksu, koska tapahtuma, johon liput oikeuttavat on vasta kesäkuussa. Lippujen myyntiin sovelletaan 13,5 %:n verokantaa.“

Veloitettaessa ennakkomaksuja myynti tulee siis siirtymävaiheessa tarvittaessa jakaa eri verokannoille. Ennakkolaskun päiväyksellä tai eräpäivällä ei ole merkitystä verokannan määrittelyssä.

Alennukset ja oikaisuerät

Vanha ja uusi verokanta tulevat pitkään pyörimään järjestelmissä rinnakkain, koska esimerkiksi annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin kuten korjaus- ja hyvityslaskuihin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava.

Nyt kun verokanta vaihtuu kesken vuotta, niin erilaiset jälkikäteen maksettavat vuosi- ja muut kausialennukset voivat kohdistua sekä ennen syyskuuta että syyskuun jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin. Nämä alennukset voidaan jakaa eri verokannan alaisiin osiin ajan kulumisen mukaisessa suhteessa.

Yhteisöhankinnat eli tavaraostot toisista EU-maista

Uutta verokantaa sovelletaan sellaiseen tavaran yhteisöhankintaan, joka pitää kohdistaa tammikuulle 2026 tai sen jälkeen. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, jonka aikana hankinta on tehty.

Tavaran yhteisöhankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on vastaanotettu. Jos ostajalle kuitenkin annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle. Mahdollisilla ennakkomaksuilla ei ole vaikutusta yhteisöhankinnan ajalliseen kohdistamiseen.

Yritys ostaa kirjoja Saksasta ja on maksanut osan kauppahinnasta ennakkoon joulukuussa 2025. Kirjat toimitetaan joulukuussa 2025, ja loppuosa laskutetaan tammikuussa 2026.

Yhteisöhankinta on tehty joulukuussa ja se kohdistetaan tammikuulle 2026. Yhteisöhankintaan sovelletaan 13,5 %:n verokantaa. Jos sekä toimitus että laskutus tapahtuisivat joulukuussa 2025, kohdistettaisiin yhteisöhankinta joulukuulle 2025, jolloin yhteisöhankintaan sovellettaisiin 14 %:n verokantaa.”

Palveluostot ulkomaalaiselta toimittajalta

Ostettaessa palveluita ulkomaalaiselta toimittajalta, suomalainen ostaja on yleensä verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että myynnin veron maksaa myyjän sijaan palvelun ostaja Suomessa.

Jos käännetyn verovelvollisuuden alainen palvelu on suoritettu 1.1.2026 tai sen jälkeen, palvelun myynnin arvonlisäveroon sovelletaan 13,5 %:n verokantaa. Jos palvelusta on kertynyt ennakkomaksu ennen 1.1.2026, myynnin arvonlisäveroon sovelletaan kuitenkin 14 %:n verokantaa.

Kuten varmasti kaikilla on hyvin muistissa viime vuodesta, verokantojen muutokset vaikuttavat laajasti yritysten toimintaan ja taloushallintoon. Mikäli teillä tulee kysyttävää verokantamuutoksiin liittyen, autamme mielellämme.

Kysyttävää verokantojen muutoksista?

Varaa tapaaminen!

Samankaltaiset artikkelit

Laki- ja veropalvelut 3 min lukuaika

Vuodenvaihteen laki- ja veromuutokset – mikä muuttuu 1.1.2026?

1. Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin Vuoden 2026 alusta voimaan tulevat muutokset perintö- ja lahjaverolakiin keventävät verotusta ja laajentavat sukupolvenvaihdoshuojennuksen perintötilanteissa. Lue sukupolvenvaihdokseen liittyvistä muutoksista lisää 2. Verokannat muuttuvat jälleen – 0,5 prosenttiyksikön muutos alennettuun 14 % verokantaan Suomen arvonlisäverokannat eivät ole pysyneet muuttumattomina viime vuosina, ja vuoden 2026 alussa nähdään jälleen uusi muutos. Eduskunta hyväksyi […]

Laki- ja veropalvelut 1 min lukuaika

Muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin 1.1.2026

Perintö- ja lahjaverojen alarajat nousevat 1.1.2026 alkaen Perintöveron alaraja nousee 30 000 euroon, kun aiemmin raja oli 20 000 euroa. Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon kolmen vuoden aikana samalta antajalta saaduista lahjoista. Lisäksi tavanomaisen koti-irtaimiston verovapauden raja kasvaa 7 500 euroon. Sukupolvenvaihdoshuojennus voidaan jatkossa myöntää myös alaikäiselle perilliselle Sukupolvenvaihdoshuojennuksen osalta tapahtuu […]

Laki- ja veropalvelut 4 min lukuaika

Osakevaihto: Uudet vahvistetut verosäännökset ja niiden vaikutukset

Osakevaihdon aiempi sääntely Osakevaihto on järjestely, jossaosakeyhtiö hankkii toisen osakeyhtiön osakkeet tai osuuden niistä ja antaa hankittavan yhtiön osakkeenomistajille vastikkeena omia osakkeitaan. Osakevaihtosäännösten edellytykset täyttyvä osakevaihto on verotuksessa veroneutraali eli osakkeita luovuttaneelle osakkeenomistajalle ei synny veronalaista voittoa taikka vähennyskelpoista tappiota osakevaihdon verovuonna ja verotus lykkääntyy siihen ajankohtaan, jolloin osakevaihtoa seuraava osakeluovutus tapahtuu. Aiemmin voimassa olleen […]