Koska ihmiset ovat niin tärkeitä organisaatiolle, heistä tulee pitää huolta – muuten riskinä on se, että organisaatio alkaa menettämään huippuosaajiaan toisaalle. Joku voi kysyä, mitä sillä on väliä, jos henkilöstön poistuma on vaikka 2% – onko sillä oikeasti vaikutusta liiketoimintaan? Entä jos henkilöstön sitoutuminen laskee 5% – missä se näkyy? Vaikuttaako se asiakastyytyväisyyteen tai lisääkö […]
Taustaa Verolainsäädännössä puhutaan käyvästä arvosta, mutta käypää arvoa tai sen määrittämistä ei ole tarkemmin laissa määritelty. Vakiintuneesti Verohallinto nojaa osakkeiden arvostamisessa ohjeeseen ”Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (VH/5922/00.01.00/2022)”. Selvä lähtökohta on, että käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Ensisijainen tapa käyvän arvon määritykselle onkin vertailuluovutus, eli käypä arvo määritetään lähiaikoina toteutuneiden kauppahintojen perusteella. Toteutuneen kauppahinnan […]
Tilinpäätöksen valmistuttua yhtiön tulee pitää varsinainen yhtiökokous kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiölain (OYL) 5 luvun 3 §:n mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä muun muassa vastuuvapauden myöntämisestä, tai sen epäämisestä, hallituksen jäsenille sekä mahdollisen hallitusneuvoston jäsenille ja mahdolliselle toimitusjohtajalle. Sama koskee lisäksi varajäseniä ja toimitusjohtajan sijaista. Päätös johdon vastuuvapaudesta voi koskea vain niitä henkilöitä, jotka […]
Osakeyhtiö voi jakaa omaa pääomaa monella tavalla. Useimmiten varojen jakaminen tapahtuu osingonjaon muodossa, kun yhtiöön kertyneitä voittovaroja jaetaan omistajille. Yhtiöön sijoitettuja varoja voidaan myös palauttaa osakkeenomistajille pääomanpalautuksena. Osakeyhtiölain (OYL) 13 luvun mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin OYL:ssä säädetään. Vapaan oman pääoman jako voi tapahtua voitonjaon muodossa (osinkona), tai varojen jakamisena […]
EU:lla on perussopimuksiensa nojalla velvollisuus laatia lakeja, jotka tähtäävät kestävään kehitykseen. Tämä ilmenee erityisesti siten, että unionin lainsäädäntö pyrkii edistämään kestävää kehitystä samalla, kun se mahdollistaa sisämarkkinoiden toimivuuden. Kestävää kehitystä ei ole unionissa määritelty, ja oikeustieteen näkökulmasta kestävyys onkin sangen monimutkainen käsite. Yleisin ja hyväksytyin määritelmä kestävälle kehitykselle on varmastikin Brundtlandin raportin määritelmä vuodelta 1987, […]
Onko analytiikka pelkkiä numeroita ja dashboardeja? Kun puhutaan pienistä ja keskisuurista organisaatioista, analytiikan kehittäminen on todennäköisesti hyvin korkealla sisäisten kehityshankkeiden listalla. Usein kehitys lähtee oikean teknologian ja työkalun etsimisestä. Yrityksessä pohditaan, mikä työkalu antaa meille mahdollisimman paljon valmiita vastauksia olemassa olevasta datasta tai missä työkalussa on selkeimmät ja parhaan näköiset kaaviot. Uusien ja upeiden raportointinäkymien […]
Mikä on käyttöpääoma ja mistä käyttöpääoma koostuu? Käyttöpääoma on taloudellinen termi, jota käytetään kuvaamaan pääomaa, jota yritys tarvitsee liiketoimintansa pyörittämiseen. Käyttöpääoma voidaan jakaa kahteen pääryhmään: varat ja velat. Varoihin kuuluu kaikki yrityksen omaisuus, jota voidaan käyttää liiketoiminnan pyörittämiseen. Tämä käsittää kaiken käteisvaroista ja pankkisaamisista varastoon ja myyntisaamisiin. Velat taas sisältävät kaikki maksut, jotka yritys on […]
Mikä on SFDR-asetus ja mihin se vaikuttaa? EU:n kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuuden avulla pyritään ehkäisemään viherpesua, parantamaan sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä lisäämällä sijoittajille annettavaa tietoa kestävyydestä sekä edistämään vihreää siirtymää ohjaamalla rahavirtoja kestävämpiin sijoituskohteisiin. Kokonaisuuteen kuulu kolme sääntelyä: Taksonomia-asetus, vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD), sekä tiedonantoasetus (SFDR – Sustainable Finance Disclosure Regulation). Tiedonantoasetuksen tavoitteena on mahdollistaa läpinäkyvän ja täten vertailukelpoisen tiedon […]
Kotimaan sisäiset henkilökuljetuspalvelut on vapautettu tammikuun alusta alkaen väliaikaisesti arvonlisäverosta. Muutos on voimassa huhtikuun 2023 loppuun saakka ja se koskee: kaikkia kotimaassa tapahtuvia henkilökuljetuspalveluita kuten esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivaliikennettä henkilökuljetuspalvelujen ennakkomaksuja, jotka ovat kertyneet tammi-huhtikuun aikana. Huhtikuun loppuun saakka voi siis ostaa esimerkiksi erilaisia sarja- tai kuukausilippuja ennakkoon arvonlisäverottomasti. kuljetukseen liittyviä lemmikki- […]