Mikä on maksuehtolain tavoite ja mitä oikeuksia velkojalla on Suomessa? Mitä EU:n maksuviivästysdirektiivi sanoo maksuajoista? Miten uusi ehdotus maksuehtolain muuttamisesta vaikuttaisi pieniin yhtiöihin?
Millaiseen tarpeeseen siltarahoitus soveltuu ja mitä kannattaisi huomioida sen suunnittelussa? Mihin puolestaan sijoittajan huomio kiinnittyy?
Vastuullisuusraportointi rinnastetaan, tai on jo pitkälti rinnastettu, taloudelliseen raportointiin. Vaikka se ei kuuluisikaan yritysten ydinstrategiaan, niiden on alettava toimia kestävästi ja osoitettava se niin lainsäätäjille, sidosryhmille kuin asiakkaillekin. Monien yritysten haasteena on näyttää konkreettisia todisteita siitä, että ne todella toimivat vastuullisesti ja kestävästi.
Yritysten operatiivisen johdon, tiimien esihenkilöiden ja erilaisten virtuaalisten tiimien esihenkilöiden yhteinen tavoite on luoda ympäristö ja toimintamallit, jossa kaikki voivat tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti ja sujuvasti.
Vuoden 2023 alusta voimaan astunut uusi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä tarjoaa yrityksille merkittävän verokannustimen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Mitkä ovat vähennyksen saamisen edellytykset, mistä vähennys koostuu ja miten sitä voi hakea?
Pienten yritysten arvonlisäverotukseen tulee 1.1.2025 alkaen monia uudistuksia, jotka koskevat kaikkia EU-jäsenvaltioita. Muutosten taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi. Mitä muutoksia on tulossa, ja miten ne vaikuttavat yrityksiin?
Juuri PHT-tutkinnon suorittanut palkkahallinnon asiantuntijamme kertoo valmistautumisestaan PHT-tenttiin.
Kun menestyvä yritys etsii itselleen täydellisiä työntekijöitä, rekrytointiprosessi on usein yhdistelmä taidetta ja tiedettä. Rekrykilpailu ei ole koskaan aiemmin ollut näin rajua ja panokset ovat ennätyskorkealla. Raja yritysten menestymisen välillä voidaan joko ylittää tai alittaa rekrytoitujen ihmisten ansiosta, jolloin väärien rekrytointipäätösten tekeminen voi maksaa paljon.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2023:78 oli ratkaistavana, oliko opetushenkilöstön maksuttomassa henkilöstöateriapalvelussa kysymys vastikkeellisiin palveluihin rinnastettavasta palvelun omaan käyttöön ottamisesta, ja oliko se katsottava suoritetun arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvan liiketoiminnan harjoittajan ominaisuudessa. Mitä tapauksessa päätettiin, ja mitä siitä voidaan päätellä?