Poliisi ja PRH ovat uutisoineet talven mittaan yrityksiin kohdistuvista huijausyrityksistä. Samaan on kiinnitetty huomiota meilläkin. Taidokkaat vedätykset ovat olleet kasvussa ja niiden luonteesta on asiakkaidenkin hyvä olla tietoinen.
Tyypillinen on tilanne, jossa kirjanpitäjä saa sähköpostia asiakkaalta. Viesti tulee tutulta kontaktihenkilöltä aidosta sähköpostiosoitteesta, selvällä suomen kielellä ja pyynnön sisältö on looginen. Paitsi, että lähettäjän sähköposti on kaapattu eikä hän ole tietoinen nimissään kulkevasta sähköpostiliikenteestä.
Kaukana ovat siten ajat, joissa kaukainen sukulainen ottaa yhteyttä ja lupailee miljoonaperintöä. Nyt sähköpostiviestin sisältö saattaa koskea pyyntöä vaihtaa tavarantoimittajan pankkitilinumeroa tai tarvitaan maksua ostoreskontran ohi, mikä ei ole taloudenpidossa epätyypillistä. Vai mitä olet mieltä seuraavasta pyynnöstä:
”Hei Satu, meillä on käynnistymässä investointiprojekti ja siihen liittyen pitäisi maksaa ennakkomaksu Rakennuspartnerit Ltd:n tilille. Maksu pitäisi lähteä viimeistään huomenna. Onnistuuko?”
Meillä on opittu jo varautumaan viesteihin ja kirjanpitäjiä on ohjeistettu soittamaan puhelimitse asiakkaan yhteyshenkilölle tarpeen varmistamiseksi. Joskus pyyntö ilmenee tässä vaiheessa huijausyritykseksi, mutta ajoittain puhelukaan ei vielä pysäytä maksatusta, vaan asiakaskin mieltää kollegansa viestin aiheelliseksi. Kuviot kyselyiden taustalla ovat huippuunsa viritetyt, eikä olisi ensimmäinen kerta, että taustalta paljastuu lopulta monen eri tahon yhteystietojen kaappaus.
Valveutuneisuus on siten rahaliikenteessä paikallaan. Tavanomaisesta poikkeavat maksatukset on syytä tuplavarmistaa molemmin puolin pöytää, ja mieluusti eri kommunikaatiovälinettä käyttäen, kuin alkuperäinen kysely on tullut. Vaikka summa on pieni, voi se olla alku isommalle. Puhelu kirjanpitäjältä on tässä kohden osoitus huolenpidosta.
Julkaistu 24.03.2023