KHO rajoittaa naken in naken ut -periaatteen käyttöä osakkeen arvostamisessa

Taustaa

Verolainsäädännössä puhutaan käyvästä arvosta, mutta käypää arvoa tai sen määrittämistä ei ole tarkemmin laissa määritelty. Vakiintuneesti Verohallinto nojaa osakkeiden arvostamisessa ohjeeseen ”Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (VH/5922/00.01.00/2022)”.

Selvä lähtökohta on, että käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Ensisijainen tapa käyvän arvon määritykselle onkin vertailuluovutus, eli käypä arvo määritetään lähiaikoina toteutuneiden kauppahintojen perusteella. Toteutuneen kauppahinnan käyttö käyvän arvon perusteena edellyttää, että luovutuksen osapuolina on ollut toisistaan riippumattomat tahot vapaassa markkinatilanteessa.

Usein käypää arvoa ei voida perustaa vertailuluovutuksiin, joten tällöin käypä arvo on määritettävä muulla tapaa. Edellä viitatun Verohallinnon ohjeen mukaisesti käypä arvo määritetään tällöin yrityksen substanssiarvon ja tuottoarvon perusteella. Substanssiarvo on yksinkertaistaen yrityksen nettovarojen summa ja tuottoarvo taas kolmen viimeisimmän tilikauden tuloksen keskiarvo pääomitettuna 15 prosentin korkokannalla.

Yrityksen käypä arvo määritetään edellä esitetyllä tavalla lasketun tuottoarvon ja substanssiarvon perusteella yleensä seuraavasti:

• Jos tuottoarvo on suurempi kuin substanssiarvo, käypä arvo on tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvo.
• Jos substanssiarvo on suurempi (tai yhtä suuri) kuin tuottoarvo, käypä arvo on yhtiön substanssiarvo.

Käytännössä listaamattomissa osakeyhtiöissä pyritään turvaamaan osakkeiden säilyminen halutuilla omistajatahoilla ja osakassopimuksen ja/tai yhtiöjärjestyksen määräyksiin annetaan joko yhtiölle tai muille osakkaille oikeus lunastaa tietyissä tapauksissa osakkeet itselleen. Tyypillinen esimerkki on, että työntekijälle kannustinpalkkiona annetut osakkeet voidaan lunastaa henkilöltä, jos hän lopettaa työskentelyn yhtiössä. Tavallista on, että osakassopimuksessa osakkeesta työntekijäosakkaan lähtötilanteessa saatava hinta on etukäteen sovittu kiinteästi tai tiettyjen rajojen sisään. Lunastushinta voi olla esimerkiksi osakkeista aiemmin maksettu määrä tai osakkeiden substanssiarvo. KHO:n ratkaisussa 2023:23 käsiteltiin tällaisen rajoituksen merkitystä käyvän arvon määrittämisen kannalta.

KHO 2016:18

Vastaavaa kysymystä on käsitelty KHO:n ratkaisussa 2016:18. Tällöin korkein hallinto-oikeus katsoi, että osakkeen hinta voitiin perustaa substanssiarvoon.

• A oli vuonna 2009 ostanut 13 asianajotoimintaa harjoittavan B Oy:n osaketta kauppahinnoilla, jotka olivat vastanneet osakassopimuksessa niin sanotun naken in naken ut -periaatteen mukaisesti sovittua osakkeiden tasearvoa. Osakkeista 11 oli ostettu B Oy:ltä ja kaksi yhtiön osakkaana olleilta asianajajilta. Osakekauppojen jälkeen A oli omistanut yhtiön sadasta osakkeesta 13. Kaksi muuta osakasta olivat omistaneet yhtiön osakkeista kumpikin 42, ja kolme osaketta oli yhtiön itsensä hallussa.
• Toimitetussa verotarkastuksessa osakkeiden käypä arvo oli määritetty yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Verohallinto oli oikaissut A:n verotusta hänen vahingokseen ja lisännyt A:n verotettaviin ansiotuloihin ostettujen osakkeiden käyväksi arvoksi lasketun määrän ja A:n maksamien kauppahintojen erotuksen. Verotuksen oikaisulautakunta oli alentanut A:n verotettaviin ansiotuloihin lisätyn määrän vastaamaan verotarkastuksessa lasketun substanssiarvon ja A:n maksamien kauppahintojen välistä erotusta. Hallinto-oikeus oli hylännyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.
• Asiassa oli kyse yhtiöstä, joka tarjosi asiantuntijapalveluja ja jonka osakkaina oli näitä palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä. Osakassopimuksen ehtojen takia osakkeista ei voitu niitä myytäessä saada substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen, jossa oli vaadittu A:n verotettaviin ansiotuloihin lisätyn määrän korottamista osakkeiden substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvojen ja osakkeista maksettujen kauppahinnan erotuksen mukaiseksi.

KHO 2018:129

Aihepiiri on ollut esillä myös tapauksessa KHO 2018:129, jossa lunastuslausekkeen katsottiin olevan tehokas ja toimiva lunastusuhka osakekaupan estämiseksi ja lahjaverotuksessa osakkeen käyväksi arvoksi katsottiin lunastuslausekkeen perusteella määräytynyt hinta.

• A oli vuonna 2012 lahjoittanut tyttärelleen B:lle X-konsernin emoyhtiön osakkeita. Yhtiöjärjestykseen sisältyvän lunastuslausekkeen mukaan osakkeenomistajilla oli ensisijainen ja yhtiöllä toissijainen oikeus lunastaa ulkopuoliselle uudelle omistajalle siirtyvä osake. Lunastusoikeus ei koskenut luovutusta omille tai muiden osakkeenomistajien jälkeläisille suoraan alenevassa polvessa. Lunastushinta oli osakkeen luovuttajan ja saajan sopima hinta mutta korkeintaan osakkeen matemaattinen arvo.
• Toimitetussa lahjaverotuksessa kunkin lahjoitetun osakkeen käyväksi arvoksi katsottiin konsernitilinpäätökseen perustuva substanssiarvo 843,24 euroa. Osakkeen lunastuslausekkeessa tarkoitettu matemaattinen arvo oli 377,21 euroa.
• Osakkeilla ei ollut tehty sellaisia vertailukauppoja, joissa osakkeista olisi maksettu yhtiöjärjestyksen mukaisen lunastushinnan ylittävä hinta. Korkein hallinto-oikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että lunastuslausekkeen avulla oli muodostettu tehokas ja toimiva lunastusuhka osakekaupan estämiseksi. Lahjansaajan ja hänen lähipiirinsä osakeomistuksen määrä oli niin vähäinen, ettei heillä ollut yhtiössä sellaista vaikutusvaltaa, johon tukeutuen lunastuslauseke olisi ollut poistettavissa yhtiöjärjestyksestä tai sen luoma lunastusuhka torjuttavissa yksittäisessä myyntitilanteessa. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että kunkin osakkeen todennäköiseksi luovutushinnaksi ja samalla lahjaverotuksen perusteeksi oli katsottava osakkeen matemaattinen arvo.

KHO:n tuore vuosikirjapäätös 2023:23

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös 2023:23 tarkensi KHO:n kantaa naken in naken ut -periaatteen osalta.

• A Oy toimi asiakkaidensa taloudellisena neuvonantajana erikoistuen lähinnä kiinteistömarkkinoihin, minkä ohella se toimi toimitilavälittäjänä ja arvonmäärittäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa. Yhtiön tarkoituksena oli tarjota osakkeitaan eräiden asiantuntijapalveluita tarjoavien avainhenkilöidensä holdingyhtiöiden merkittäväksi. Osakkeen merkintähintana oli tarkoitus käyttää substanssiarvoa, joka oli alhaisempi kuin osakkeen tuottoarvo. A Oy:n ainoa osakas ennen osakemerkintöjä oli sen emoyhtiö B AB, joka myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua jatkoi edelleen yhtiön merkittävänä osakkaana.
• Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A Oy:n osakkeen käypää arvoa voitu määrittää pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella, kun otettiin huomioon B AB:n merkittävä omistusosuus A Oy:stä ja se, että yhtiön osakkaina ei olisi ollut pelkästään palveluja tarjoavia avainhenkilöitä tai heidän holdingyhtiöitään. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Äänestys 4–1.
• Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A Oy:n osakkeen käypä arvo oli määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Äänestys 3–1–1.

Tuore päätös näyttää hylkäävän käyvän arvon määrittämisen osakassopimuksen lunastusrajoituksen perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluiden mukaan pääsäännöstä, eli käyvän arvon laskemisesta substanssi- ja tuottoarvojen perusteella, ei ollut syytä poiketa pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa.

Päätöksen perusteluissa KHO korostaa, että tapauksessa 2016:18 kyse oli asiantuntijapalveluja tarjoavasta yhtiöstä, jonka osakkaina oli pelkästään palveluja tarjoavia asiantuntijoita, joista yhdelläkään ei ollut määräysvaltaa yhtiössä. Kyseinen tapaus ei ollut vertailukelpoinen tähän tapaukseen, koska käsiteltävänä olleessa asiassa A Oy:n ainoa osakas ennen osakemerkintöjä on sen emoyhtiö B AB, joka jatkaisi myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua yhtiön merkittävänä osakkaana.

Tapaus eroaa vuoden 2016 ratkaisusta, jossa kyse oli asianajotoimintaa harjoittavasta yhtiöstä. Asianajotoiminta on luvanvaraista ja asianajotoiminnan luonnetta on käsitelty vuoden 2016 ratkaisun perusteluissa, mutta nähdäksemme vain asianajotoiminnan luvanvaraisuus voi olla merkityksellinen seikka harjoitetun toiminnan osalta puoltamaan sen ratkaisun erilaisuutta verrattuna käsillä olevaan tapaukseen.

Toinen KHO:n esiin nostama seikka 2023 tapauksen perusteluissa koskee yhtiön omistusrakennetta. Tuoreessa tapauksessa A Oy:n pääomistajana jatkaisi osakemerkintöjen jälkeen B AB. Asiassa ei annettu merkitystä sille, että uusista osakkaista kukaan ei itse olisi määräävässä asemassa, vaan pääomistajan olemassaolo estää käyvän arvon määrittämisen lunastuslausekkeiden rajoitusten perusteella.

KHO:n arvioitavana käyvän arvon osalta oli, onko osakkeen merkintähetken mukaisen käyvän arvon katsottava ylittävän sen substanssiarvon, eli määritetäänkö käypä arvo osakassopimuksen ja/tai yhtiöjärjestykseen sisältyvän lunastuslausekkeen perusteella. Riippumatta omistusrakenteesta, lunastuslausekkeiden voisi silti nähdä olevan toimiva ja tehokas rajoitin kuten KHO 2018:129 tapauksessa, mutta KHO ei nähnyt asiaa sillä tavalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tulkinta

Korkeimman hallinto-oikeuden viimeistä päätöstä lienee tulkittava niin, että osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen mukaiset luovutushinnan rajoitukset voidaan huomioida käypää arvoa rajoittavina vain asiantuntijayhtiöissä, joissa yhdelläkään osakkeenomistajalla ei ole yksinään määräysvaltaa yhtiössä. Perusteluissaan KHO ei kuitenkaan kerro, miksi se on päätynyt tällaiseen tulkintaan.

Päätöksen jälkeen jää edelleen epäselväksi, millaisiin yhtiöihin ja millaisilla ehdoilla osakkeiden käypä arvo voidaan määritellä osakassopimuksen ja/tai yhtiöjärjestyksen naken in naken ut -ehdon mukaisesti.

Sitouttamiseen ja palkitsemiseen perehtyneet asiantuntijamme auttavat mielellään henkilöstön sitouttamiseen liittyvissä kysymyksissä! Ole yhteydessä Hannuun tai Leenaan, mikäli tarvitsette neuvontaa.