Bold Projects – hyväntekeväisyyttä rohkeilla tempauksilla

Minkälaisin keinoin saadaan tärkeälle asialle huomiota? Kysyimme tätä Bernhard Forsténilta, yhdeltä Bold Projectsin perustajista. Annoimme Bold Projectsin tiimille kolme kertakäyttökameraa ja pyysimme heitä tallentamaan hyväntekeväisyyssoutumatkansa Tukholmasta Helsinkiin. Hankkeen taustalla oleva tarina ja viiden päivän mittaiselta matkalta otetut kuvat paljastavat, että hyväntekeväisyystempaukseen tarvittiin paljon hikeä, valmisruokia ja optimismia.



”Ajatus soutamisesta Tukholmasta Helsinkiin syntyi 15 minuutin ideointihetken aikana. Halusimme tehdä jotakin Itämeren hyväksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaisemisen jälkeen, joten tämä tuntui tavallaan itsestään selvältä. Mietimme, olisiko se edes mahdollista, joten päätimme pyytää apua. Pian istuimme yli 80-vuotiaan suomalaisen soutulegendan Börje Thorströmin olohuoneessa. Kerroimme hänelle suunnitelmistamme ja hänen mielestään olimme aivan idiootteja – lisäksi hänestä se oli aivan mahtava ajatus! Juuri tämän halusimmekin kuulla.

Fyysinen osuus oli hyväntekeväisyyshankkeen pienin, ehkä vain 10–20 prosenttia koko hankkeesta. Kaikki muu oli hallinnollista työtä: sponsoreiden etsimistä ja tietoisuuden levittämistä. Teemme tätä rakkaudesta, emme rahan takia. Käytimme hankkeeseen koko vapaa-aikamme ja harjoittelimme joskus useita tunteja päivässä, päivätyön ja opiskelun ohella. Olemme kaikki hyvin erilaisia, mutta olimme erittäin sitoutuneita hankkeen toteuttamiseen. Siinä oli kyse todellisesta tiimityöstä: jos emme kaikki tee työtä asian eteen, vene ei liiku.

Kenelläkään meistä ei ollut mitään kokemusta soutamisesta. Alussa se oli raskasta. Soutu on erittäin ankara ja tekninen laji. Kuka tahansa voi potkia palloa ja pelata jalkapalloa, vaikka ei olisikaan hyvä pelaaja, mutta jos oikea soututekniikka ei ole hallussa, vene ei liiku eteenpäin. Soutamaan oppiminen oli fyysisesti haastavin asia, mitä olen koskaan tehnyt.

Ajattelin, että soutumatkan alkuosa olisi vaikein, mutta itse asiassa koko matka oli varsin mukava. Soudimme kahden hengen tiimeissä ja vaihdoimme vuoroja kahden tunnin välein. Etenimme noin 480 kilometrin matkan viidessä päivässä. Tuulet olivat enimmäkseen suotuisat, lukuun ottamatta kahta jaksoa Ahvenanmaan rannikolla. Ensimmäinen näkemämme saari oli Logskär, ja tuijotimme sitä 12 tunnin ajan, koska aallot olivat niin korkeat ja voimakkaat. Emme päässeet yhtään eteenpäin. Tätä lukuun ottamatta saimme nauttia matkan aikana auringosta ja lempeistä tuulista.


Emme olleet oikeastaan koskaan yksin. Ohitsemme kulki jatkuvasti veneitä täynnä kannustavia ihmisiä, jotka antoivat meille olutta ja voileipiä. Rannikolla näimme fanijoukkoja vilkuttamassa meille. Soutaessamme puhuimme tuntikausia kaikesta mahdollisesta. Meillä ei ollut koskaan tylsää, ja kaikki sujui tavallaan nopeasti, mutta kuitenkin hitaasti. Aina oli jotakin tehtävää: soutamista, ruoanlaittoa tai haastatteluita medialle. Joskus pidimme lyhyitä taukoja ja uimme meressä.

Näimme kauneutta kaikkialla. Viiden päivän matkamme aikana koimme paljon ikimuistoisia asioita. Yksi parhaimmista hetkistä tapahtui hyvin aikaisin eräänä aamuna. Olimme juuri ylittäneet Ahvenanmeren auringonnousun aikaan. Vesi oli kuin lasia. Vain me ja meri aamun varhaisina syvän oranssin sävyisinä tunteina. Oikealla puolellamme auringonnousu häivytti horisontin ja vasemmalla näimme hyvin syvän sinisen, jollaista emme olleet koskaan nähneet. Se oli henkeäsalpaavaa.”


Tuntuuko kylmässä tuulessa soutaminen hyvän asian puolesta liian extremeltä?

Kysyimme Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Pieta Jarvalta, mitä meistä jokainen voi tehdä Itämeren hyväksi.

Miksi Itämeren suojelu on tärkeää juuri nyt?

Itämeri on matala ja erityisen herkkä merialue, johon ilmastonmuutos vaikuttaa monia muita alueita nopeammin. Meri on nyt ihmisten toiminnan seurauksena niin heikossa kunnossa, että tarvitaan nopeaa toimintaa. Esimerkiksi Itämeren hapeton pohja-alue on nyt noin kaksi kertaa Tanskan kokoinen. Itämeren pelastaminen on kuitenkin edelleen mahdollista, ja päästöjä on jo vähennetty. Tämän lisäksi meillä on hyvin tietoa meren ominaispiirteistä ja siihen liittyvistä ongelmista, ja voimme myös näyttää esimerkkiä valtioiden rajojen yli ulottuvan ekologisen ongelman ratkaisemisessa.

Millaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin voimme ryhtyä?

Voimme tehdä päivittäin ympäristöystävällisiä valintoja, kuten välttää autoilua ja kemikaalien liikakäyttöä sekä lisätä kasvisten määrää ruokavaliossa. Voimme levittää tietoisuutta keskustelemalla ihmisten kanssa sekä äänestämällä ympäristöasioiden puolesta. Voimme myös auttaa auttajia ja tehdä esimerkiksi lahjoituksia BSAG:n Itämerta koskeviin hankkeisiin. Yhdessä voimme vaikuttaa enemmän.

Millaiset hyväntekeväisyyskohteet ovat hyviä lahjoitushankkeita?

Omien arvojen mukaiset hyväntekeväisyyskohteet. Kohteeksi voidaan valita jokin tarkasti määritelty kohde tai lahjoitus voidaan tehdä ryhmälle, joka pyrkii edistämään laajempaa muutosta.



Words: Matilda Kivelä
Photos: Bernhard Forstén











Kaikki artikkelit

Katso kaikki artikkelit