Konsernitilinpäätöksen haasteet ja ratkaisut

Minna Riihimäki

Partner

Enni Ruuhilahti

Marketing Specialist

Alkaa olla taas se aika vuodesta, kun konsernitilinpäätöksen laatiminen kolkuttelee useimpien yritysten ovella. Sen laatiminen saa tunnetusti hikikarpalot kipuamaan monen raportoinnista vastuullisen otsalle. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Tässä artikkelissa käymme läpi konsernitilinpäätöksen tyypillisiä haasteita ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen on usein työläs ja syvällistä konserniosaamista vaativa projekti, joka ei hoidu vasemmalla kädellä kirjanpidon ohessa. Sen hoitamiseen vaaditaan syväosaamisen lisäksi myös oikeat työkalut, jotka tukevat konsernitilinpäätöksen laatijaa urakassa. Konsernitilinpäätöksen laatiminen vaati entistä syvällisempää konserniasiantuntemusta, mikäli konsernirakenteissa tapahtuu muutoksia.

Kenen tulee laatia konsernitilinpäätös?

Kirjanpitolain mukaan, konsernitilinpäätöksen laatiminen on pakollista tiettyjen raja-arvojen ylittyessä, joiden laskeminen ei ole kovin vaikeaa. Tällä ja edellisellä tilikaudella konsernin yhtiöiden yhteenlasketuista luvuista vain yksi seuraavista raja-arvoista saa ylittyä:

  • Taseen loppusumma: 6 miljoonaa euroa
  • Liikevaihto: 12 miljoonaa euroa
  • Tilikauden aikana yrityksen palveluksessa keskimäärin 50 henkeä

Konsernitilinpäätös voidaan toki laatia, vaikka edellä mainitut ehdot eivät täyttyisikään eikä laatiminen näin ollen ole pakollista. Vapaaehtoisia syitä konsernitilinpäätöksen laatimiselle ovat erityyppiset rahoituksen saamiseen liittyvät tilanteet sekä esimerkiksi IFRS–laskenta, joka edellyttää aina konsernitilinpäätöksen tekemistä. Myös sisäisen laskennan kannalta on monesti hyödyllistä seurata konsernitasoisia tietoja, vaikka virallista konsernitilinpäätöstä ei pienkonserneissa laadittaisikaan.

Konsernitilinpäätöksen laatimisen tyypilliset haasteet

Tyypillisiä haasteita konsernitilinpäätökselle aiheuttaa esimerkiksi tilanne, jossa konsernin data on hajallaan lukuisissa eri järjestelmissä. Tytäryhtiöillä saattaa olla käytössään erilaisia kirjanpitojärjestelmiä ja osa asioista puolestaan hoidetaan Exceleillä. Yhtiöllä saattaa olla myös alakonserneja, jotka aiheuttavat omat kiemuransa konsernitilinpäätöksen laatimiseen. Kirsikkana kakun päällä myös eri valuutat astuvat sekoittamaan pakkaa.

Näiden haasteiden pohjalta esimerkiksi konsernitilinpäätöksen liitteiden laatiminen on haastavaa. Myös tietojen kasaaminen ja luotettavan tasekirjan rakentaminen muuttuvat hetkessä työlääksi urakaksi. Tätä urakkaa ja inhimillisten virheiden todennäköisyyttää voidaan pienentää valitsemalla oikeanlainen konsernijärjestelmä laatijan tueksi. Tehokas konsernijärjestelmä helpottaa omalta osaltaan konsernitilinpäätöksen laatimista ja vähentää tarvetta omata syvällistä konserniosaamista.

Mitä konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää?

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää, että konsernin yhtiöillä on yhtenevät laskentaperiatteet. Myös tilikartta pitää olla yhdenmukainen, jolloin konsernin yhtiöt voidaan sulauttaa raportoinnin kannalta yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Myös siitä tulee huolehtia, että kaikista konserniyhtiöistä saadaan raportointia, sijaitsipa tytäryhtiö sitten kotimaassa tai ulkomailla.

On myös keskeistä varmistaa, että konsernitilinpäätöksen laadintaan löytyy tarpeeksi syväosaamista joko yrityksen omasta takaa tai ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta. Esimerkiksi Greenstepillä asiakkaitamme auttaa konsernitilinpäätökseen erikoistunut tiimi. Heti kun konsernissa tapahtuu rakennemuutoksia, tulee myös tarve konsernien syväosaamiselle. Jos konsernissa ei tapahdu rakennemuutoksi, konsernin laadinta pystytään usein hoitamaan myös ilman syväosaamista, jos käytössä on hyvä konserniohjelmisto.

Konsernitilinpäätöksen laatimisen neljä mallia

Konsernitilinpäätöksen laatimisen tueksi löytyy useita eri malleja, joita kannattaa punnita tarkasti omalle yhtiölleen parasta tapaa valitessa. Tässä artikkelissa esiteltävät neljä mallia eroavat mm. sen osalta, minkä verran kukin niistä vaatii syvällistä konserniosaamista.

Kirjanpitojärjestelmässä konsolidointi

Konsolidointi voidaan suorittaa onnistuneesti tietyissä kirjanpitojärjestelmissä. NetSuite on hyvä esimerkki järjestelmästä, jonka avulla pystytään laatimaan konsernitilinpäätös. NetSuite taipuu konsolidointiin, sillä se mahdollistaa kaikkien konsernin yhtiöiden kirjanpidon yhdessä järjestelmässä, riippumatta tytäryhtiöiden maantieteellisestä sijainnista. Sisäisten eliminointien tekeminen onnistuu hyvin tilanteessa, jossa kaikki tytäryhtiödata on samassa kirjanpitojärjestelmässä.

Pienemmät kirjanpitojärjestelmät, kuten esimerkiksi Procountor ja Netvisor, eivät kuitenkaan taivu kovin hyvin konsolidoinnin tarpeisiin.

Haaste kirjanpitojärjestelmien käyttämiseen konsolidoinnissa on, että ne on suunniteltu kirjanpitoon eikä toimimaan konsernilogiikalla.

Excel-malli

Lähes poikkeukseutta jokaiselta tilitoimistolta löytyy oma Excel-pohja konsernitilinpäätöksen laadinnan tueksi. Eri toimistojen pohjat saattavat kuitenkin erota toisistaan. Esimerkiksi Greenstepin Excel-mallissa on panostettu paljon läpinäkyvyyteen. Siinä on pivotointia ja erityyppisiä tarkistuspisteitä. Pohjan yksi hyvistä puolista on, että sen ansiosta näkee läpinäkyvästi, miten koko konsolidointi on mennyt.

Toisaalta Excel-mallin haasteet nousevat tavallisesti esille konsernin ollessa iso ja kun mukana on eri valuuttoja. Excel-mallia harkitessa kannattaakin ottaa huomioon, että konsernitilinpäätöksen laatiminen sillä on muihin malleihin verrattuna työläänpää ja vaatii enemmän huolellisuutta ja syvällistä osaamista konserniasioissa. Excel-mallia suositellaan tyypillisesti konserneille, joissa konsernitilinpäätös tehdään vain kerran vuodessa eikä ole tarvetta seurata konsernitasoisia tuloksia muulloin. Excel-malli on turhan työläs, mikäli konsernitasoisia tietoja tarvitaan läpi vuoden.

BI Book -malli

BI Book on Greenstepin kehittämä raportointityökalu, joka kytketään konsernin käytössä olevien kirjanpitojärjestelmien päälle. BI Book hakee taseet ja tuloslaskelmat kirjanpitojärjestelmistä, jonka jälkeen ne konsolidoidaan automatisoidusti BI Bookissa. BI Book esittää datan automatisoidusti visuaalisten dashboardien avulla. Data haetaan suoraan järjestelmistä, mikä mahdollistaa aina ajantasaisen raportoinnin.

BI Book toimii hyvin konsolidoinnissa silloin, kun konsernirakenne on melko yksinkertainen ja tytäryhtiöitä on alle kymmenen. Kun konsernirakenne on monimutkainen ja siihen kuuluu esimerkiksi alakonserneja, useita valuuttoja ja siinä tapahtuu paljon rakennemuutoksia, BI Book -järjestelmän haasteet kasvavat. Myös sisäisten eliminointien määrä vaikuttaa BI Bookin soveltuvuuteen.

Konsernijärjestelmä

Huolella valitulla konsernijärjestelmällä voidaan helpottaa ja nopeuttaa konsernitilinpäätöksen laadintaa. Toisaalta on hyvä huomata, että myös konsolidointijärjestelmät saattavat erota ominaisuuksiltaan ja helppokäyttöisyydellään huomattavasti. Greenstepillä suosittelemme usein konsolidointijärjestelmäksi AAROa, sillä se on helppokäyttöinen, kustannustehokas, eikä sen käyttäminen vaadi konsernitilinpäätöksen syväosaamista. Myös raportointi on helppoa hoitaa AAROlla.

Minna Riihimäki auttaa mielellään oikean mallin valinnassa ja sparrailee aiheen tiimoilta.