Pienyritysten arvonlisäverotukseen tulee muutoksia vuodesta 2025 lähtien

Verohallinto uutisoi lokakuussa 2023 pienyritysten arvonlisäverotukseen tulevista muutoksista, jotka koskevat kymmeniätuhansia pk-yrityksiä. (Lue Verohallinnon uutinen tästä.) Muutosten taustalla on EU:ssa jo vuonna 2019 sovittu pienyritysdirektiivi, jonka tavoitteena on

• vähentää pienyritysten hallinnollista taakkaa,
• luoda EU:n alueella sijaitseville pienyrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet sekä
• edistää kansainvälisen kaupan kehitystä.

Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu

Arvonlisäveron alarajahuojennus on verohelpotus niille yrittäjille ja yrityksille, jotka ovat arvonlisäverovelvollisten rekisterissä ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30.000 euroa. Nyt alarajahuojennus poistuu.

Nykyiset alarajahuojennusta koskevat säännökset ovat voimassa 31.12.2024 saakka, mutta jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa alarajahuojennuksen kaltaisia asteittaisia verohelpotuksia poistuu vuoden 2025 alusta pienyritysdirektiivin myötä.

Käytännössä alarajahuojennus on siis haettavissa vielä tilikausille 2023 ja 2024, mutta vuodelta 2025 huojennusta ei voi enää saada, vaikka liikevaihto jäisi alhaiseksi. Huojennusta on haettava kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee.

Verohallinnon tilastojen mukaan vuonna 2022 alarajahuojennusta saavia yrityksiä oli lähes 78.000. Huojennuksen piirissä on erityisesti palvelualojen yrityksiä, joilla on vähemmän vähennyskelpoisia ostoja kuin esimerkiksi pääomavaltaisilla yrityksillä tai tavarakauppaa harjoittavilla yrityksillä. Vuoden 2025 alussa voimaan tulevat muutokset koskevat kaikkia pienyrityksiä toimialasta tai yritysmuodosta riippumatta.

Vähäisen toiminnan verovapautus laajenee EU-maihin

Vuoden 2025 alussa EU:n alueella otetaan käyttöön pienyritysten erityisjärjestelmä, jonka myötä vähäisen toiminnan verovapautuksen soveltamisala laajenee myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen yritykseen. Nykyisin verovapautus voidaan myöntää yrityksille vain niiden sijoittautumisvaltiossa, eli valtiossa, jossa yrityksellä on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka, josta myyntiä harjoitetaan.

Pienyritysten erityisjärjestelmän käyttö on vapaaehtoista kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille. Jos yritys haluaa hyödyntää verovapautusta toisessa EU-maassa, sen pitää rekisteröityä erityisjärjestelmään sijaintivaltiossaan. Pienyritykset voivat hyödyntää verovapautta, jos liikevaihto EU-alueella on enintään 100.000 euroa eivätkä myynnit ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa kohdemaissa.

Vähäisen toiminnan raja-arvo voi muuttua

Vähäinen liiketoiminta on hallinnollisista syistä jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Verovapautus on tarkoitettu koskemaan pienimuotoista, harrastusluonteista ja satunnaista toimintaa. Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. Nykyisin, jos yrityksen liikevaihto on enintään 15.000 euroa, yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Jokainen EU:n jäsenvaltio voi päättää itse kansallisen vähäisen toiminnan verovapautuksen raja-arvon, joka voi kuitenkin olla enintään 85.000 euroa. Verovelvollisuuden raja-arvoon kussakin jäsenvaltiossa vaikuttavat kyseisessä jäsenvaltiossa vallitsevat kansalliset olosuhteet. Tällä hetkellä noin puolet jäsenvaltioista soveltaa enintään 35.000 euron suuruista alarajaa. Suomessa vähäisen liiketoiminnan rajaa korotettiin 1.1.2021 alkaen 10.000 eurosta 15.000 euroon. OECD:n jäsenvaltioihin verrattuna Suomessa sovellettava alaraja on keskiarvoa alempi.

Lainsäädäntövaiheessa nykyistä 15.000 euron raja-arvoa on perusteltu lähinnä neutraalisuussyillä. Verovelvollisuuden alarajaa ei voida asettaa kovin korkealle, jotta samankaltaisissa olosuhteissa toimivien pienyritysten verotuksellisesti eriarvoinen asema ei aiheuttaisi kilpailuvääristymiä. Verovelvollisuuden alaraja on pidettävä suhteellisen matalana myös sen vuoksi, ettei yrityksille aiheudu taloudellisia tehokkuustappioita aiheuttavaa kannustinta pilkkoa toimintojaan.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevien uudistusten myötä vähäisen toiminnan raja-arvo Suomessa voi muuttua. Uudistuksia koskevaa kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä. Kun arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu, vähäisen liiketoiminnan raja-arvon korottaminen vähentäisi pienituloisimpien yritysten kustannustaakkaa. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, että huojennuksen poistuessa arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan rajaa tultaisiin nostamaan.

Greenstepin kokenut asiantuntijatiimi avustaa arvonlisäverotukseen liittyvissä tilanteissa ja kysymyksissä, kuten pk-yritysten verosuunnittelussa ja verotuksen optimoinnissa myös kansainvälistymisen kynnyksellä.