Sopimuskumppanin maksukyvyttömyys – ota muistilista talteen

Konkurssi

Konkurssissa velallisen kaikki omaisuus siirtyy konkurssipesälle velkojien määräysvaltaan. Käytännön hallinnosta konkurssipesässä vastaa konkurssipesän pesänhoitaja velkojien lukuun.

• Sopimuskumppanin asettaminen konkurssiin ei automaattisesti päätä sen sopimussuhteita – vaikka näin olisi osapuolten välillä sovittukin. Jos sopimuksen päättämisestä ei ole säännöksiä erityislaeissa, konkurssipesällä on niin halutessaan oikeus jatkaa konkurssin alkaessa voimassa olleita sopimuksia. Sopimuskumppanilla ei siis ole konkurssin alettua oikeutta purkaa sopimusta velallisen sopimusrikkomuksen johdosta, mikäli konkurssipesä pystyy täyttämään omat sopimusvelvoitteensa.
• Konkurssipesän tulee sopimuskumppanin pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ilmoittaa, sitoutuuko se sopimukseen. Jos konkurssipesä jatkaa sopimusta, se on tavalliseen tapaan vastuussa konkurssin alkamisen jälkeen syntyvistä sopimusvelvoitteista. Sopimuksen jatkamistilanteessa toisella sopimusosapuolella on oikeus vaatia konkurssipesältä turvaava vakuus.
• Sopijapuolella on kuitenkin oikeus purkaa sopimus konkurssipesän kanssa, jos siihen on sopimuksen henkilökohtaisesta luonteesta johtuva, tai muu erityinen syy. Tyypillisesti tällaiset sopimukset ovat palvelusopimuksia, joissa sopijapuoli on edellyttänyt, että velallinen itse täyttää sopimuksen. Näihin rinnastettava erityinen syy voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa sopijapuolilla on ollut hyvin kiinteä suhde kuten esimerkiksi franchise-sopimuksissa taikka kyse saattaisi olla esimerkiksi sellaiseen merkkituotteeseen liittyvästä sopimuksesta, johon liittyvät sopimusvelvoitteet esimerkiksi ko. tuotteen myyminen konkurssipesän toimesta voisi vaikuttaa negatiivisesti tuotemerkin arvoon ja aiheuttaa tällä tavoin vahinkoa sopimuskumppanille. Myös konkurssipesältä mahdollisesti puuttuva ammattitaito sopimuksen täyttämiseksi voi olla peruste sopimuksen päättämiselle.

Perintätoimet konkurssissa

Konkurssitilanteessa

• saatavien perintä (esim. mahdolliset maksurästit ennen konkurssia) tai
• sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneen vahingonkorvaussaatavan perintä konkurssivelalliselta (esimerkiksi vuokrasopimukseen perustuvat, jo investoidut määrät, kustannukset siltä osin kuin maksamatta ja sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutunut vahinko/korvausvaatimus)

– tapahtuu niin, että ko. saatavat valvotaan konkurssissa laskennallisen jako-osuuden selvittämiseksi. Jako-osuus konkurssipesän varoista, joka määräytyy realisointituloksen perusteella, maksetaan sopimuskumppanille mahdollisesti vasta vuosien kuluttua konkurssin alkamisesta ja on usein vain murto-osa valvotusta saatavasta.

Mahdolliset vakuudet ovat (ehtojensa mukaisesti) realisoitavissa milloin vain konkurssin alkamisen jälkeen ja turvaavat vuokranantajan maksamattomia saatavia – mutta realisoinnista on informoitava konkurssipesää.

Saneeraus

Yrityssaneerauksessa velallinen saa tietyin rajoituksin pitää määräysvallan omaisuuteensa. Saneerausmenettelyn aloittamispäätöksessä tuomioistuin määrää yleensä selvittäjän, jonka tärkeimpänä yksittäisenä tehtävänä on laatia saneerausohjelma. Selvittäjä valvoo velkojien etua saneerausmenettelyssä. Vaikka velallisen vastuulla on varsinaisen liiketoiminnan harjoittaminen, edellytetään selvittäjän suostumusta kuitenkin tiettyihin merkittäviin toimiin.

• Yrityssaneerauslain lähtökohtana on Suomessa perinteisesti ollut niin kutsuttu sopimusten jatkuvuuden periaate, joka tarkoittaa sitä, että saneerausmenettelyn alkaminen ei vaikuta saneerausvelallisen sopimusten voimassaoloon, koska saneerauksella on pääasiassa vaikutus ainoastaan rahamääräisiin velvoitteisiin.
• Velallinen pysyy sidottuna solmimiinsa sopimuksiin saneerausmenettelyn alkamisesta huolimatta (kuitenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, esim. vuokrasopimukset ja työsopimukset). Menettelyn alkaessa täyttämättömät velallisen sopimusvastuut ovat sellaista menettelynaikaista velkaa, joka velallisen on menettelyn alkamisesta huolimatta suoritettava velan erääntyessä. Ennen menettelyn alkamista erääntyneet sopimusvastuut ovat puolestaan saneerattavaa velkaa, jonka maksuehdoista sovitaan saneerausohjelmassa.
• Saneerauslakiin on otettu nimenomainen säännös saneerauksen varalta laadittujen sopimusehtojen ja muiden sitoumusten, järjestelyjen ja toimenpiteiden pätemättömyydestä. Näin ollen useimmissa kaupallisissa sopimuksissa yhä edelleen kummitteleva ehto, jonka nojalla velkoja tai muu velallisen sopimuskumppani saa irtisanoa tai purkaa sopimuksen taikka muuttaa yksipuolisesti sopimusehtoa sillä perusteella, että yrityssaneerausta on haettu tai yrityssaneeraus on aloitettu. Tämä ehto on lain nojalla pätemätön.

Velallisen luontoissuoritusvelvollisuudesta vetäytyminen on mahdollista tietyissä tilanteissa

Velallisen sopimusvastuita koskevaa sääntelyä on viime vuonna täydennetty säännöksellä, joka mahdollistaa maksuvelvollisuuteen liittyvien saneeraustoimien ohella myös luontoissuoritusvelvollisuudesta vetäytymisen. Tämä on mahdollista selvittäjän suostumuksella silloin, kun irtisanominen esimerkiksi jonkin taloudellisesti merkittävän ja epäedulliseksi käyneen sopimuksen kohdalla on saneerausmenettelyn jatkamisen, saneerausohjelman toteuttamisen tai viime kädessä konkurssin välttämisen kannalta tarpeellista tai välttämätöntä.

Tämä tarkoittaa sitä, että sellainen ennen menettelyn alkamista tehty sopimus, jolla

• velallinen on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen, ja
• jota velallinen ei ole menettelyn alkaessa täyttänyt,

– voidaan menettelyn alettua irtisanoa päättymään saneerausohjelman vahvistamisesta lukien sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä, jos irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä.

Korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä

Velallinen on velvollinen suorittamaan korvauksen sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi sellaisesta kohtuullisesta vahingosta, jonka sopimuskumppani osoittaa hänelle aiheutuvan. Tämä korvaus on velallisen saneerauksessa järjesteltävää saneerausvelkaa.

Perintätoimet saneerauksessa

• Kaikki sopimukseen perustuvat saneeraushakemuksen tekemisen jälkeen erääntyvät saatavat tulee maksaa tavanomaiseen tapaan sopimuksen mukaisesti niiden erääntyessä. Tässä tilanteessa myös rästiin jääneiden saatavien perintä ja sopimuksen päättäminen sopimusrikkomuksen perusteella on mahdollista tavanomaiseen tapaan.
• Maksamattomat vuokrat tai muut sopimukseen perustuvat saatavat, jotka ovat erääntyneet ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa ovat saneerattavaa velkaa ja niitä järjestellään/leikataan saneerausohjelman mukaisesti. Saneerattavan velan perintätoimia (mm. velkomus) on rajoitettu perintä- ja täytäntöönpanokielloilla.
• Vakuudet turvaavat järjesteltäviä/leikattavia saatavia myös saneerauksessa.

Apua saatavilla matalalla kynnyksellä

Mikäli sopimusasiat mietityttävät, lakitiimimme auttaa sinua matalalla kynnyksellä. Ota yhteyttä ja selvitetään haasteet yhdessä!