Taloushallinnon taiturit, jakso 2: Rahastojen kirjanpito

Sijoittamisen yhteydessä puhumme rahastoista, jotka kuluttajan näkökulmasta koetaan tuottavampana tapana säästää kuin pankkitileille tallettaminen. Rahastosijoittaminen sopii yksinkertaisuutensa vuoksi myös aloittelevalle sijoittajalle. Sijoitusrahastot luokitellaan sijoituskohteiden perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin tai korkorahastoihin. Rahastojen suosio on kasvanut, joten myös niiden kirjo on laajentunut. Perinteisten rinnalle on tullut uudenlaisia rahastoja kuten rahastojen rahastoja, hedge- tai indeksi -rahastoja, aatteellisia tai eettisiä rahastoja sekä toimialoihin kiinnittyviä tai alueellisia rahastoja.

Käsittelimme podcastimme Taloushallinnon taiturit -sarjassa pääomarahastoja niiden kirjanpidon näkökulmasta. Haastattelimme kokenutta Greenstepin taloushallinnon konsulttia ja asiantuntijaa Katja Liskoa. Keskustelimme mm. siitä, millaista rahastokokonaisuuden kirjanpito on verrattuna tavallisten osakeyhtiöiden kirjanpitoon sekä mitä ovat pääomakutsut. Kuulimme myös Katjan vinkkejä niille kirjanpitäjille, joita kiinnostaisi kehittää osaamistaan rahastojen suuntaan.

Katjan ura rahastojen kirjanpitäjänä alkoi reilut 20 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on tehnyt laajasti sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten taloushallinnon tehtäviä. Viime vuosina Katja on tehnyt töitä juuri pääomarahastoihin liittyen, mikä on hänen mukaansa aivan oma kiehtova maailmansa.

Rahastokokonaisuuden toiminta verrattuna tavallisiin osakeyhtiöihin – miten kirjanpitäjän työ eroaa?

Pääomarahastot eroavat tavallisista osakeyhtiöistä rakenteensa puolesta. Rahaston kirjanpito ei koske vain rahastoa, vaan yleensä sama kirjanpitäjä huolehtii hallinnointiyhtiön ja GP-yhtiön (General Partner) kirjanpidoista. Pääomarahastot ovat pääsääntöisesti kommandiittiyhtiöitä, joten niitä koskeva sääntely ja verotus ovat erilaisia kuin osakeyhtiöissä. Haasteita kirjanpitäjän työhön tulee siitä, että rahastokokonaisuutta tarkastellaan aina siitä näkökulmasta, minkä yksittäisen yhtiön asioita kirjanpitäjä käsittelee. Kirjanpitäjällä onkin hoidettavanaan useampia asiakkaan yhtiöitä, sillä yleensä rahastokokonaisuuteen kuuluu vähintään kaksi osakeyhtiötä ja yksi kommandiittiyhtiö.

Kommunikaatio kirjanpitäjän ja rahastoyhtiön välillä on kaiken a ja o

Katjan mielestä uuden asiakkaan kanssa tärkeintä on saada kommunikaatio pelaamaan. Kirjanpitoa voi hoitaa hyvin vain, jos tuntee asiakkaan ja rahastokokonaisuuden. Rahastojen toimintaa ohjaavat LPA eli rahastosopimus ja viranomaissääntely. Kirjanpito on melko samanlaista eri rahastoissa, mutta niissä voi olla erilaisia toimintoja ja seurantamalleja. Siksi kirjanpidon toiminnot räätälöidään asiakkaan kanssa yhdessä kyseisen rahaston tarpeisiin.

Erilaiset pääomarahastot, sijoitukset ja kirjanpitäjän työ

Kirjanpitäjän päivittäinen työ voi olla hyvin erilaista rahastosta riippuen. Esimerkiksi kiinteistöihin sijoittaneen ja niitä vuokraavien rahastojen kirjanpitotyöt ovat aivan erilaisia kuin sellaisen rahaston, joka tekee sijoituksia ja odottaa arvonnousua. Joissakin rahastoissa voi olla paljon päivittäisiä kirjauksia ja täsmäytyksiä. Toisissa rahastoissa voi olla hiljaisina aikoina kirjanpitäjälle vain muutama tunti työtä kuukaudessa.

Aikatauluissa on myös eroja rahastojen välillä, minkä vuoksi kirjanpitäjän työmäärä voi vaihdella. Kun sijoituksia tehdään ja pääomia kutsutaan, on kirjanpitäjällä kiirettä ja täsmäytettävää. Kun sijoitukset on tehty ja rahasto kypsyttää niitä, voi työmäärä olla hyvin vähäinen. Sijoituksista irtautumisten yhteydessä tuottoja saattaa olla kymmeniä miljoonia, jolloin rahavirrat ovat pääoman palautuksia ja tuoton maksuja. Silloin työtä riittää kirjanpitäjällä. Viranomaisvaateet rytmittävät myös kirjanpitäjän työtä. Greenstepissä rahastoja hoitaa kirjanpidon lisäksi CFO-tiimi, joka vastaa rahastojen sijoittaja- ja viranomaisraportoinnista.

Pääomarahaston tavoitteena on tuottaa voittoa, mutta ne eivät tavoittele pikavoittoja. Ideana on, että kerätään sijoittajilta rahaa ja sijoitetaan sitä eteenpäin tavoitellen arvonnousua ja voittoa. Pääomarahastoissa sijoitukset on tehty pidemmällä tähtäimellä kuin kuluttajille tutuissa sijoitusrahastoissa, joissa tehdään pörssikauppaa. Pääomarahastot sijoittavat usein startup-yrityksiin ja kasvuyhtiöihin. Kun sijoitetaan aloittaviin yrityksiin, kirjanpidossa pitää ottaa huomioon arvostuskysymykset, koska sijoitus ei ole alussa tuottava. Kirjanpidossa tehdään näissä tilanteissa arvonalennuksia.

Mitä ovat pääomakutsut ja miten ne käytännössä tehdään?

Pääomakutsujen tekemiseen liittyvien käytäntöjen tunteminen on rahastokirjanpitäjälle tärkeätä. Katja kuvaakin selkeästi ja rahastoasiantuntijan ammattitaidolla pääomakutsujen tekemistä seuraavasti: ”Kun sijoittaja tulee mukaan rahastoon, tehdään sijoittajasopimus eli sijoittaja sitoutuu antamaan tietyn määrän euroja rahastolle. Tätä rahoitusta rahasto kutsuu sijoittajalta silloin, kun se on tekemässä sijoitusta. Sijoittajalle tehdään lasku, jonka sijoittaja maksaa. Kutsuja seurataan kirjanpidossa. Pääomia voidaan myös palauttaa ja tuottojen realisoituessa myös voittoa jaetaan sijoittajille. Kutsuttaja pääomia seurataan kirjanpidossa sijoittajakohtaisesti, ja olennainen osa rahastokokonaisuuden hoitoa on sijoittajaraportointi.”

Kirjanpitäjän työn haasteet rahastotyössä

Rahastoissa voi olla todella erilaisia toteutuksia, ja siksi rahaston toimintatapojen ja sääntelyn tuntemus on kirjanpitäjälle tärkeää. Myös erilaiset termit ja niiden merkitys erityisesti tuotonjakojen yhteydessä pitää olla kirjanpitäjällä hallussa. On erilaisia tapoja palauttaa rahavirtoja sijoittajille, ja niiden kirjauksissa ja verotuksellisissa vaikutuksissa on oltava tarkkana. Siksi oman tiimin tuki on tärkeää rahastokirjanpitäjälle. Silloin kun ei ole vakioituja ja rahastoista toiseen monistettavia toimintamalleja, on kirjanpitäjälle tärkeää, että hän saa pohtia erilaisia toimintatapoja ja niiden toimivuutta muiden asiantuntijoiden kanssa. Vaikka kirjanpitäjän työ onkin itsenäistä, tarvitaan työssä myös muiden osaajien tukea.

Uuden oppiminen – mistä kirjanpitäjä saa tukea?

Katja ei muista opiskeluajoiltaan yhtään opintojaksoa, jolla olisi käsitelty rahastoihin liittyvää kirjanpitoa. Rahastomaailman kirjanpitäjät oppivat käytännön työtä tekemällä ja rahastojen kirjanpitoa tehneiden kokeneiden kollegoiden opastamana. Rahastokirjanpitoa tekevälle tukiryhmän merkitys on ensiarvoisen tärkeää. Tiimissä työskentely on moderni tapa oppia, eikä yksinpuurtaminen ole kirjanpitäjän työssä enää tätä päivää. Kokenut kirjanpitäjä osaa kyllä neuvoa yhtiötä ja yhtiöstä osataan neuvoa kirjanpitäjää hänen työssään. Monissa asioissa tarvitaan neuvoja myös kirjanpidon ulkopuolelta.

Mikä rahastojen kirjanpidossa on antoisaa?

Katja uskoo, että rahastojen määrä lisääntyy ja niiden koko kasvaa tulevaisuudessa. Työssään hän innostuu erilaisista toimintaympäristöistä sekä työn haasteellisuudesta ja monipuolisuudesta. Katja näkee, että rahastojen avulla voidaan vaikuttaa liike-elämän vastuullisuuteen ja tämä trendi korostuu hänen mielestään myös tulevaisuudessa. ”On todella kiinnostavaa, kuinka rahastojen kautta voi vaikuttaa vastuullisesti ja kehittää tulevaisuuden ratkaisuja”, hän toteaa. Katja kannustaa kirjanpitäjiä lähtemään rahastokirjanpidon pariin töihin, sillä työssä voi kehittyä ja oppia uutta loputtomasti.

Avaa podcast-jakso Spotifyssa, tai kuuntele tästä:

Lue lisää Greenstepin palveluista pääomarahastoille tästä.