Talousjohtaja taistelussa negatiivisia talletuskorkoja vastaan

Pankkien perimä negatiivinen talletuskorko rasittaa yritysten kassavaroja. Keinoja ongelman pienentämiseen on kuitenkin tarjolla.

COVID-19 on omalta osaltaan lisännyt monissa yrityksissä likviditeettihaasteita, mutta samaan aikaan yritykset kärsivät kassavaroihin kohdistuvasta negatiivisesta talletuskorosta. Euroopan keskuspankin yön yli-talletuskorko on ollut kesäkuusta 2014 lähtien negatiivinen, ja tällä hetkellä se on tasolla -0,50%. Suomalaiset rahoituslaitokset ovat alkaneet perimään asiakkailtaan samaa negatiivista talletuskorkoa tietyn euromääräisen rajan ylittäviltä kassavaroilta. Viime aikoina yhä useammat yritykset ovat saaneet ilmoituksia negatiivisen talletuskoron perimisestä – näyttää siis siltä, että pankit ovat aggressiivisemmin siirtämässä omia kustannuksiaan pk-yritysten maksettavaksi.

Keinoja pankkien negatiivisten talletuskorkojen varalle

Pankkitilin avaaminen toiseen pankkiin

Kassavarojen jakaminen kahden pankin välillä on ehkä helpoin tapa mitigoida eli lieventää ongelmaa. Pankkitilistä toisessa rahoituslaitoksessa tulee kuitenkin suoria ja epäsuoria kustannuksia, kuten pankin perimät palvelumaksut ja mahdolliset kirjanpito-ohjelmiston maksut. On myös otettava huomioon toimenpiteen aiheuttama lisääntyvä hallinnollinen työ tilinpäätösvaiheessa esimerkiksi saldovahvistusten muodossa. Varovaisesti arvioiden toisen pankin mukaan ottaminen tuo vuositasolla minimissään muutaman sadan euron kustannukset. Pankkien perimä -0,50% on kuitenkin sen verran merkittävä korko, että kassavarojen jakamisella kahteen pankkiin päästään plussan puolelle jo maltillisillakin kassavaroilla.

Pankkitilin avaaminen toiseen pankkiin mahdollistaa myös pankkien välittömän kilpailutuksen sen rajan osalta, mistä lähtien negatiivista talletuskorkoa aletaan perimään. Kun yrityksellä on pankkitilit useassa pankissa, voidaan ulosmenevää maksuliikennettä siirtää suhteellisen helposti myös toiseen pankkiin. Pienellä vaivalla myös sisään tulevaa maksuliikennettä voidaan jakaa eri pankkeihin. Pankkien pk-sektorin liiketoiminta perustuu erityisesti näihin maksuliikenteeseen liittyviin palvelumaksuihin, joten kilpailutus siirtää painetta pankin puolelle.

Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että yrityspankkitilin avaaminen ei ole enää itsestäänselvyys. Rahanpesulainsäädäntö on tiukentanut pankkien valvontaa ja suojatakseen omaa tilannettaan pankit ovat jopa kieltäytyneet avaamasta pankkitiliä yrityksille.


Lyhyen koron rahastot vaihtoehtona?


Yleisen korkotason vuoksi rahamarkkinarahastot ovat myös negatiivisella tuotolla, mutta lyhytaikaisiin yritysten korkopapereihin sijoittavat rahastot voisivat olla relevantti keino negatiivisen talletuskoron välttämiseksi. Lyhyen koron rahastot eivät ole kuitenkaan riskittömiä, vaan niillä altistuu markkinoiden likviditeettiriskille sekä lainapaperien luottoriskille. Rahaston sijoituspolitiikan ymmärtäminen ja sijoitusten koostumus on avainasemassa sen suhteen, soveltuuko se yrityksen kassanhallintainstrumentiksi. Tämä ei ole helppoa ammattilaisellekaan: Onko salkunhoitaja riittävän taitava toimimaan tilanteessa, missä likviditeetti häviää markkinoilta? Entä onko salkussa velkapapereita, joissa luottoriski on tulevaisuudessa kasvamassa? Lopputulema voi olla myös -5% kuukausituotto sen sijaan kun pankkitilillä häviää vain -0,50% vuodessa.

Lähtökohtaisesti korkorahastojen hyödyntämisellä päästään pienemmällä työmäärällä kuin pankkitileillä tasapainoilulla ja tällä voidaan myös saavuttaa jopa pientä tuottoa kassalle. Tämä vaatii kuitenkin rahoitusalan ammattilaisen apua ja silti kokonaisuuteen jää riskejä kannettavaksi. Yleensä kassavaroilla sitä riskiä ei haluta ottaa.

Suosittelemme tutkimaan vaihtoehtoja kassavarojen kustannuksen pienentämiseksi. Mikäli tarvitsette apua kassavarojen optimoinnin kanssa, autamme teitä mielellämme. Jätä yhteydenottopyyntö tästä tai ota yhteyttä Greenstepin asiakasvastaavaasi. Voit myös laittaa viestä Juholle tai Vesalle.

Kaikki artikkelit

Katso kaikki artikkelit