Yritysten vastuullisuuden Due Diligence -velvoite tiukentuu

Pirjo Virtanen

Senior Manager, Environmental Sustainability

Viime ja tällä viikolla kaikkien mieli ja huomio on syystäkin Ukrainassa, eikä Brysselissä. Siitä huolimatta on ajankohtaista nostaa esille yksi keskeinen yritysten vastuullisuuden kenttää muuttava uusi tiedonjyvänen Euroopan Komissiosta.

Siinä missä kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus (SFDR, CSRD ja TR, kestävän rahoituksen sääntely, yritysten kestävyysraportointidirektiivi ja luokitusjärjestelmäasetus) ovat edenneet viime vuoden kuluessa tasaisesti ja lähes suunniteltuun tahtiin, on toinen palanen kohdannut vastustusta. Kyse on huolellisuusvelvoitedirektiivistä, Corporate Sustainability Due Diligence Directive, jonka luonnoksen komissio nyt lopulta monien vaiheiden jälkeen toi käsiteltäväksi muissa EU:n hallintoelimissä. Välillä näytti jo siltä, että se jää toteutumatta kokonaan, mutta viimeisin versio on jäsenmaiden valikoivasta vastustuksesta johtuen laimennettu sellaiseksi, että se voi olla hyväksyttävissä.

Mitä Due Diligence -direktiivi sitten tarkoittaa ja ketä se koskee?

Jokainen meistä on kuullut kertomuksia epäeettisissä olosuhteissa tuotetuista vaatteista tai kengistä. Tähän ovat syyllistyneet eurooppalaiset suuret valmistajat, mutta myös jotkin suomalaiset toimijat. Vielä lähempänä kotimaata ovat ruoan tuotantoketjun epäselvyydet työvoiman kohtelussa. Miten tällaisilta tapauksilta ja niihin liittyviltä inhimillisiltä kärsimyksiltä olisi voinut välttyä?

Juuri tähän asiaan huolellisuusvelvoitedirektiivi on kehitetty, eikä ainoastaan ihmisoikeus- vaan myös ympäristövastuun saralla. Ydinasia direktiiviehdotuksessa on ollut yrityksen vastuu ihmisoikeuksien ja ympäristön huomioimisesta kaikessa toiminnassaan. Tätä vahvistamaan on haluttu tuoda yhteiset säännöt ja vaatimustaso, jota kaikkien Euroopassa toimivien yritysten tulee noudattaa. Eikä sen toimialue rajoitu Eurooppaan, vaan direktiivi ottaa kantaa eurooppalaisten yritysten toimintaan kaikkialla maailmassa. Direktiivi pyrkii määrittelemään johdon vastuun näissä asioissa tarkemmin, kuin aiemmat hyvää hallinnointitapaa ohjaavat säädökset. Se myös määrittelee seuraamuksia yrityksille, jotka eivät kyllin huolellisesti tarkastele toimintaansa liittyviä ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä.

Mihin direktiivin laimentamisella viittaamme?

Helmikuinen luonnos on laimentunut alkuperäisistä ajatuksista monin tavoin. Soveltamisalue ehdotetaan rajoitettavaksi nyt melko suuriin yrityksiin eikä kaikkiin. Seuraamukset määritellään kansallisella tasolla, eikä yhtenevästi kaikkialla Euroopassa. Direktiiviluonnos sisältää kuitenkin edelleen ajatuksen yrityksen johdossa toimivien henkilöiden henkilökohtaisesta vastuusta. Vähimmäiskäytäntöjä on määritelty, ja ne tukeutuvat kansainvälisiin sopimuksiin mm. työoikeuden periaatteista ja monikansallisten yhtiöiden hyväksytyistä toimintatavoista.

Syvällä direktiiviin sisällä, artiklassa 15 kerrotaan myös, miten huolellisuusvelvoitteen mukaan jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että direktiivin piirissä olevat yritykset ovat valmistautuneita ilmastonmuutoksen vastaisiin toimenpiteisiin. Yrityksen johto vastaa siis siitä, että sen liiketoimintamalli ja strategia soveltuvat kestävän talouden edellyttämään muutokseen ja rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti, mikä edellyttää tunnistamaan ilmastonmuutoksen tuomia riskejä ja vaikutuksia yrityksen toimintoihin.

Mikäli direktiiviehdotus hyväksytään, siitä menee vielä kaksi vuotta soveltamisen alkuun ja neljä vuotta pienemmillä yrityksillä. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten laajasti yritykset ottavat nämä hyvät neuvot käyttöön jo ennen lain asettamaa takarajaa, ja millaisia oikeustapauksia mahdollisesti on edessä niille, jotka eivät.

Ehdotus tiivistettynä:

  • Direktiiviehdotus määrittelee vähimmäistoimintatapoja yritysten omien toimintojen, osakkuusyhtiöiden ja arvoketjun liikekumppaneiden haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksien osalta ja ottaa kantaa rikkomusten vastuukysymyksiin.
  • Kohteena ovat yritykset, joissa täyttyy ainakin yksi näistä kriteereistä:
    • yli 500 työntekijää ja liikevaihto globaalisti yli EUR 150 miljoonaa vuodessa.
    • yli 250 työntekijää ja liikevaihto yli EUR 40 miljoonaa edellyttäen, että vähintään 50 % liikevaihdosta tulee yhdeltä tai useammalta seuraavista toimialoista:
      • tekstiili- ja jalkineteollisuus ja -kauppa;
      • maa- ja metsätalous, kalatalous, elintarviketeollisuus ja näiden alojen kauppa
      • kaivannaisteollisuus, metalliteollisuus, metallituoteteollisuus (pois lukien konepajateollisuus), rakennustuoteteollisuus ja näiden alojen kauppa
    • Koskee myös muualle kuin Eurooppaan rekisteröityneitä yhtiöitä, jos niiden liikevaihdosta yli EUR 150 miljoonaa tulee Euroopasta, tai liikevaihto on 40–150 miljoonaa EUR ja yli 50 % liikevaihdosta tulee yllämainituilta sektoreilta. Osa-aikaiset työntekijät lasketaan kokonaisina ja vuokratyöntekijät ovat luvussa mukana.


    Kohti vastuullisempaa tulevaisuutta

    Vastuullisuus on osa Greenstepin DNA:ta. Vastuullisuuspalveluidemme avulla autamme asiakkaitamme sekä aloittamaan vastuullisuustyön että kehittämään sitä. Tarjoamme mm. vastuullisuuden starttityöpajan, hiilijalanjäljen laskentaa sekä vastuullisuuskonsultointia ja -raportointia. Olemme asiakkaidemme strateginen kumppani, joten meidän vastuullisuutemme on myös tärkeä osa asiakkaidemme vastuullisuutta ja haluammekin olla toimittajillemme korkean profiilin yhteistyökumppani sekä vastuullinen työnantaja. Siksi vastuullisuustyömme painopisteet ovat yhdenvertainen ja hyvinvoiva työyhteisö, laadukas osaamisen kehittäminen, kestävät valinnat ympäristön kannalta sekä vastuullinen talous ja hallinto.

    Me autamme sinua kaikissa vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja pulmissa, ja tunnemme myös uuden Due Diligence -direktiivin vaikutukset. Älä jää kysymystesi kanssa yksin, vaan ota meihin yhteyttä!