Omistajayrittäjä, muista nämä perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiakirjat

Yksityishenkilön tärkeimmät perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiakirjat ovat

• Avioehtosopimus
• Testamentti
• Edunvalvontavaltakirja

Avioliitto ja avioehtosopimus

Avioliitto päättyy viimeistään kuolemaan. Lisäksi avioliitto voi päättyä avioeroon, vaikkei kukaan sitä avioliiton solmiessaan uskoisikaan. Oli niin tai näin, toinen edellä mainituista elämäntapahtumista kohtaa meitä kaikkia varmuudella ennen pitkää. Avioehtosopimuksella voi säädellä sitä, mikä osa omaisuudesta on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja mitä sille siten tapahtuu avioliiton päättyessä. Avio-oikeuden laajuus voi olla erilainen avioliiton päättymisperusteesta riippuen. Toisin sanoen, on mahdollista sopia, että puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja ei mihinkään, jos avioliitto päättyy avioeroon. Nämä ovat kaksi ääripäätä, joiden väliltä löytyy monia eri vaihtoehtoja.

Omistajayrittäjillä on usein tarve suojata yritysomaisuutta avioerotilanteiden varalta. Osituksessa yritys arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoonsa ja jos paljon muuta omaisuutta ei ole ehtinyt kertymään, tai siitä huolimatta, voi osituksessa noudatettava omaisuuden puolittamisperiaate johtaa hankaliin tilanteisiin. Avioehtosopimuksella tällaisiin tilanteisiin voi varautua.

Avoliitolla ei ole samoja oikeusvaikutuksia kuin avioliitolla. Avoliiton juridisiin kiemuroihin sen enempää menemättä totean erästä oikeustieteen professoria lainaten, että avioliitto on varallisuusoikeudellinen oikeustoimi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Vielä kun juridiseen soppaan lisää verotuksen, korostuvat avio- ja avoliiton eroavaisuudet.

Perintö ja testamentti

Puoliso perii puolet, vai miten se menikään? Ei peri. Puoliso voi periä vainajan, jos tältä ei jäänyt rintaperillisiä tai jos puoliso on testamentinsaajan asemassa. Avopuoliso ei koskaan ole suoraan lain nojalla perillinen. Puolison eli lesken ”puolikas perintö” tulee kansankielellä avio-oikeuden kautta jäämistöosituksessa. Mutta tällöinkään puoliso ei välttämättä saa puolta vainajan varallisuudesta, koska osituksessa vainajan ja lesken varallisuus lasketaan yhteen ja leski on oikeutettu tästä summasta puolikkaaseen. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, ei hän saa yhtään mitään osituksessa. Myös avioehtosopimus voi johtaa muuhun lopputulokseen kuin omaisuuden puolittamiseen. Muun muassa näistä syistä johtuen on tärkeää sovittaa avioehtosopimus ja testamentti toisiinsa halutun lopputuloksen varmistamiseksi.

Testamentin tarvitsee lähtökohtaisesti jokainen täysi-ikäinen oikeustoimikelpoinen henkilö, jolla on enemmän varallisuutta kuin mummon perintöastiasto tai vaarin vanhat henkselihousut. On mahdollista, että avioliittolain ja perintökaaren säännökset riittävät, mutta perhemuotojen monipuolistuessa entistä useammin näin ei ole.

Testamentilla voi määrätä, mitä omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen ja miten se jaetaan perheen, sukulaisten ja/tai muiden tahojen kesken. Rintaperillisiä on hankala tehdä kokonaan perinnöttömiksi, ja heille päätyykin yleensä vähintään lakiosan verran varallisuutta. Lakiosa tarkoittaa puolta perintöosasta. Jos jäämistö on (osituksen jälkeen) 100 ja rintaperillisiä on kaksi, on kummankin perintöosa 50 ja lakiosa 25. Muusta omaisuudestaan testamentintekijä voi määrätä melko vapaasta lesken asumissuoja huomioiden.

Mikäli jäämistöön sisältyy yritysvarallisuutta, voidaan testamentilla tilanteesta riippuen edesauttaa perintöverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusten saamista tai ainakin varmistaa, että yritys päätyy liiketoiminnan jatkajalle, jos perheestä sellainen löytyy. On toki mahdollista, että osakassopimuksesta ja/tai yhtiöjärjestyksestä johtuen yritys ei lopulta päädykään sinne, minne tarkoitettu. Osakassopimus ja yhtiöjärjestys suhteessa perintöön ja testamenttiin on syytä käydä läpi testamenttia laadittaessa.

Edunvalvontavaltuutus

Vilpittömästi toivon, ettei kukaan koskaan tarvitsisi edunvalvontavaltakirjaa, eikä sitä välttämättä tarvitakaan – hyvä niin! Mutta jos tarvitaan, on se todellakin tarpeellinen. Suomessa väestö ikääntyy, mutta toisaalta elää pidempään kuin muutama vuosikymmen sitten. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä todennäköisempää on jonkin omaa toimintakykyä heikentävän sairauden saaminen, valitettavasti. Toisaalta oman toimintakyvyn menettäminen hetkellisesti ja pysyvästi ei ole suoraan riippuvainen iästä. Nuoremmillekin sattuu onnettomuuksia.

Edunvalvontavaltakirjassa henkilö – valtuuttaja – määrää kuka hoitaa hänen asioitaan ja millä tavalla, jos hän itse ei siihen pysty sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edunvalvontavaltakirjassa voidaan huomioida myös yhtiön asioiden hoito ja päätösvallan käyttäminen. Edunvalvonnan tarve voi olla tilapäinen tai pysyvä. Edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa olisi hyvä miettiä myös mahdollisia esteellisyystilanteita, joita voi tulla esimerkiksi, jos edunvalvottavan omaisuutta, kuten yritys, haluttaisiin myydä tai lahjoittaa lapsille. Valtuutettu ei voi myydä tai lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta itselleen tai lähipiirilleen – tätä varten tarvitaan ns. esteetön varavaltuutettu.

Vaihtoehtona edunvalvontavaltuutukselle on jäykähkö holhoustoimilain mukainen edunvalvontajärjestelmä. Jos henkilö on edunvalvonnan tarpeessa, eikä ole etukäteen laatinut edunvalvontavaltakirjaa, hoidetaan hänen edunvalvontansa holhoustoimilain mukaisesti ketterämmän edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain sijaan. Laeissa on merkittäviä eroja. Muun muassa asunto-osakkeen tai kiinteistön myynti tai vuokraus voi olla tarpeen, jos valtuutettu ei enää pysty asumaan omassa kodissaan. Holhoustoimilain mukaan moni asia on luvanvarainen ja osa ei onnistu ollenkaan, edes luvalla. Lupaprosessissa kestää useita kuukausia, eikä ilman lupaa voi ryhtyä oikeustoimeen. Edunvalvontavaltuutus vapauttaa valtuutetun lupaprosesseista ja joustavoittaa valtuuttajan asioiden hoitoa muillakin tavoin.

Avioehtosopimuksen, testamentin ja edunvalvontavaltakirjan laadinnan ohella me Greenstepillä autamme perhevarallisuuden siirtojen suunnitellussa, kuten yritysten sukupolvenvaihdoksissa tai vaikkapa kesämökin lahjoituksessa lapsille.

Ota meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä!