Verohallinto: ALV-vähennysoikeus kioskiliiketoiminnan harjoittajalle

ALV vahennysoikeus kioskiliiketoimintaa harjoittaville
Sanna kauhanen

Sanna Kauhanen

Manager, Tax Services

Harjoittaako yrityksesi kioskiliiketoimintaa? Verohallinto julkaisi 19.1.2024 ohjauksen arvonlisäveron vähennysoikeudesta kioskiliiketoimintaa harjoittaville toimijoille. Kioskiliiketoimintaa harjoittavien toimijoiden on otettava kyseinen ohjaus huomioon omassa toiminnassaan tilikaudesta 2024 alkaen.

Tässä artikkelissa käymme läpi lyhyesti arvonlisäverolain yleisiä vähennysoikeuksia koskevia periaatteita, sekä kerromme Verohallinnon uudesta ohjeistuksesta kioskiliiketoimintaa harjoittaville toimijoille.

Suoraan ja välittömästi kohdistettavien kulujen arvonlisäverotus

Arvonlisäverolain yleisten vähennysoikeutta koskevien periaatteiden mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää arvonlisäverollista liiketoimintaa varten tehtyihin ostoihin sisältyvä arvonlisävero.

Niissä tilanteissa, joissa harjoitetaan sekä verollista että verotonta toimintaa, ostot ja niihin sisältyvät arvonlisäverot on kohdennettava mahdollisimman tarkasti siihen toimintaan, josta ne ovat aiheutuneet ja joihin niillä on suora ja välitön yhteys.

  • Pelkästään arvonlisäverollista liiketoimintaa varten suoritettuihin hankintoihin sisältyvä vero saadaan lähtökohtaisesti vähentää täysimääräisesti.
  • Verotonta taikka arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa varten suoritettuihin hankintoihin sisältyvä vero ei ole miltään osin vähennyskelpoinen.

Yleiskulujen arvonlisäverotus

Suoraan ja välittömästi kohdistettavien kulujen lisäksi verovelvollisella on yleensä myös yleiskuluja, jotka palvelevat toimintaa kokonaisuudessaan. Tyypillisiä yleiskuluja ovat esimerkiksi

  • tilavuokrat,
  • kirjanpito- ja tilintarkastuskulut,
  • puhelin- ja ohjelmistokulut sekä siivoukseen ja
  • vartiointiin liittyvät kustannukset.

Yleiskulujen arvonlisäverot tulee jakaa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan osuuteen ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan osuuteen aina silloin, kun verovelvollisella on sekä verollista että vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa.

Yleiskulujen jako arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomaan osuuteen voidaan tehdä eri tavoin. Lähtökohtana on, että yleiskulujen vähennysoikeuden jakoperuste tulee määrittää menetelmällä, joka johtaa täsmällisimpään lopputulokseen.

Käytännössä tällä tarkoitetaan menetelmää, joka parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa yleiskuluina pidettävien hankintojen käyttöä arvonlisäverollisiin ja arvonlisäveron vähennykseen oikeuttamattomiin liiketoimiin.

Yleiskulujen vähennyskelpoisen osuuden laskeminen kioskiliiketoiminnassa

Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on otettu kantaa kioskiliiketoiminnan arvonlisäveron vähennysoikeuteen.

Kioskiliiketoiminnassa arvonlisäverotonta toimintaa on esimerkiksi

  • veikkaustuotteiden,
  • arpojen ja
  • maksuvälineiden välittäminen.

Verohallinnon näkemyksen mukaan arvonlisäverollisen ja arvonlisäverottoman liikevaihdon suhdetta voidaan kioskiliiketoiminnassa pitää parhaimpana jakoperusteena, kun määritellään yleiskuluina pidettävien hankintojen arvonlisäveron vähennysoikeutta.

Verohallinto on lähettänyt ohjauskirjeen kioskiliiketoiminnan harjoittajille viikon 3 aikana

Kioskiliiketoimintaa harjoittavien toimijoiden on otettava kyseinen ohjaus huomioon omassa toiminnassaan tilikaudesta 2024 alkaen.

Mitä kirje sitten saajaltaan edellyttää?

  • Kirje ei edellytä toimenpiteitä, mikäli yleiskulujen arvonlisäveron vähennysoikeutta koskeva jakoperuste on laskettu liikevaihtojen perusteella.

Veroasiantuntijamme varmistavat yhdessä taloushallinnon ammattilaisten kanssa, että arvonlisäverovähennykset huomioidaan oikean määräisenä ja oikea-aikaisesti!