Käytetyn tavaran myynnin arvonlisäverotuksesta – älä unohda marginaaliverotusta

Maksetaanko käytettyjen tavaroiden myynnissä tuplaveroa?

Arvonlisävero on kulutusvero, jota peritään tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Arvonlisäveroa suoritetaan tavaran myynnistä riippumatta siitä, onko kyseessä uusi vai käytetty tuote.

Käytettyjen tavaroiden kaupassa kauppias ostaa tavaran usein yksityishenkilöltä, joka on tuotteen ostaessaan maksanut tuotteen hinnassa arvonlisäveron. Tämä arvonlisävero siirtyy niin sanottuna ”piilevänä verona” tavaran ostohinnassa edelleen kauppiaalle, koska kauppias ei voi vähentää ostohinnasta arvonlisäveroa ostaessaan tuotteen yksityishenkilöltä. Kun kauppias myy käytetyn tavaran, myyntihinta sisältää piilevänä arvonlisäveron, joka on sisältynyt alkuperäiseen ostohintaan.

Käytettyjen tavaroiden myynnissä alv-käsittely kuitenkin poikkeaa uustuotteista, ja tämä johtuu siitä, että käytettyjen tuotteiden myynnissä arvonlisäveroa ei peritä koko myyntihinnasta, mikäli myyjä voi soveltaa marginaaliverotusmenettelyä.

Käytetyn tavaran marginaaliverotus

Marginaaliverotusmenettely tarjoaa vaihtoehtoisen tavan laskea arvonlisäveron. Tässä menettelyssä veroa ei lasketa myyntihinnasta, vaan se perustuu jälleenmyyjän voittomarginaaliin, eli myyntihinnan ja ostohinnan erotukseen. Käytettyjen tavaroiden kaupan ohella marginaaliverotusmenettely on laajasti käytössä matkailualalla.

Marginaaliverotusmenettelyn soveltamiselle on kuitenkin asetettu tiettyjä edellytyksiä ja menettelyä voi soveltaa seuraavien edellytysten täyttyessä:

• kaupan kohteena on käytetty tavara,
• tavaran myyjä on verovelvollinen jälleenmyyjä,
• tavaran ostohinta on ollut arvonlisäveroton ja
• tavara on ostettu arvonlisäverollista edelleenmyyntiä varten.

Marginaaliverotusmenettelyn soveltaminen on vapaaehtoista käytettyjen tavaroiden kaupassa, ja myyjä voi valita soveltaako hän marginaaliverotusmenetteltyä vai yleisiä alv-säännöksiä, jolloin hän maksaa arvonlisäveron myyntihinnan perusteella.

Marginaaliverotusmenettelyn soveltamiselle on monia etuja

Merkittävimpänä etuna on alhaisempi verotaakka. Marginaaliverotusmenettelyä sovellettaessa myyjä maksaa arvonlisäveroa vain voittomarginaalista, eli myynti- ja ostohinnan erotuksesta, mikä johtaa alhaisempaan verotukseen verrattuna siihen, että myyntiin sovellettaisiin arvonlisäverolain yleisiä säännöksiä.

Marginaaliverotusmenettely voi tuoda edullisemman verotuksen myötä myös kilpailuetua kauppiaalle verrattuna kilpailijaan, joka soveltaa myynteihin yleisiä arvonlisäverolain säännöksiä. Alla on esimerkinomainen laskelma siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa:

”Kauppias A soveltaa toiminnassaan marginaaliverotusmenettelyä ja Kauppias B soveltaa toiminnassaan arvonlisäverotuksen yleisiä säännöksiä. Molemmat ostavat yksityishenkilöltä polkupyörän 150 € ja myyvät sen edelleen 220 eurolla. Polkupyörien verokanta on 25,5 %.

Kauppias A:

Veron määrä voittomarginaalista: (220 €-150 €) /125,5 x 25,5 = 14,22 euroa

Kauppias B:

Veron määrä myyntihinnasta: 220 € /125,5 x 25,5 = 44,70 euroa

Kauppias B ei voi arvonlisäverotuksessa huomioida pyörän ostohintaa, joten veron peruste on pyörän myyntihinta. Kauppias A puolestaan suorittaa veron voittomarginaalistaan eli myynti- ja ostohinnan erotuksesta, jolloin suoritettava vero on huomattavasti pienempi.”

Käytetyn tavaran marginaaliverotuksen soveltamisvaihtoehdot

Marginaaliverotus voi myös yksinkertaistaa kirjanpitoa, varsinkin siinä tapauksessa, jos kauppias soveltaa niin sanottua yksinkertaistettua menettelyä eli soveltaa marginaaliverotusmenettelyä verokausittain. Yksinkertaistetussa menettelyssä veron peruste on koko verokauden voittomarginaali ilman veron osuutta.

Verokauden voittomarginaali lasketaan siten, että verokauden aikana myytyjen marginaaliverotettavien tavaroiden myyntihinnoista vähennetään verokauden aikana ostettujen marginaaliverotettavien ostojen ostohinnat. Näin saatu voittomarginaali sisältää arvonlisäveron.

Mikäli voittomarginaali on negatiivinen eli ostohinnat ovat myyntihintoja suuremmat, negatiivinen marginaali voidaan lisätä seuraavan verokauden marginaaliverotettaviin ostoihin. Tilikauden päätyttyä negatiivinen marginaali voidaan siirtää seuraavalle tilikaudelle. Negatiivista marginaalia ei saa käsitellä muulla tavoin, eli sitä ei voi huomioida vähennyksenä verokauden muissa veroissa.

Toinen vaihtoehto on soveltaa marginaaliverotusmenettelyä myyntitapahtumittain. Tässä tavarakohtaisessa menettelyssä voittomarginaali lasketaan kunkin myynnin osalta erikseen. Veron peruste on tavaran myynnistä saadun vastikkeen ja ostohinnan erotus eli voittomarginaali veron osuudella vähennettynä. Jos tavara myydään tappiolla ja voittomarginaali on negatiivinen, myynnistä ei suoriteta veroa.

Yhteenveto

Marginaaliverotusmenettely luo omia vaatimuksia kirjanpidolle, koska verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Lisäksi laskuilla tulee olla tietynlaiset laskumerkinnät. Tämä on kuitenkin vain tekniikkaa ja useimmissa taloushallinnon ohjelmistoissa pienellä vaivalla toteuttavissa.

Oikein ja tehokkaasti toteutettuna marginaaliverotusmenettely tuo merkittäviä etuja käytettyjen tavaroiden kauppiaalle, eikä tätä menettelyä ole arvonlisäverodirektiiviin ja Suomen arvonlisäverolakiin otettu vain yrittäjien kiusaksi. Marginaaliverotusmenettely on keino, jolla voidaan minimoida epätasa-arvo ja tuplaverotus käytettyjen tavaroiden kaupassa.

Greenstepin arvonlisäveroasiantuntijat auttavat mielellään arvioimaan soveltuuko marginaaliverotusmenettely toimintaasi ja millaisia hyötyjä siitä olisi juuri teidän liiketoiminnallenne. Autamme mielellämme myös muissa marginaaliverotusmenettelyyn liittyvissä kysymyksissä.