Kestävyyden kirittäjät, jakso 1: Muuttuvan vastuullisuuden tekijät

Pirjo Virtanen

Senior Manager, Environmental Sustainability

Kestävyyden Kirittäjät -sarjamme ensimmäisessä jaksossa keskustelimme muuttuvan vastuullisuuden teemoista vastuullisuusjohtaja Anne Larilahden kanssa

Vastuullisuus on jatkuvassa muutoksessa. Juuri nyt on muuttumassa sisällön lisäksi myös se, millä nimellä vastuullisuutta kutsutaan. Englannin sanaa "sustainability":a vastaavaksi uudeksi termiksi on nousemassa kestävyys. Se merkitsee paluuta juurille: 1990-luvun alussa itsekin opiskelin teekkarina kestävän kehityksen kurssin. Välillä samoja sisältöjä on kuvattu yritysvastuullisuudeksi (Corporate Social Responsibility) ja myös ESG-lyhenne on monille tuttu (Environment, Social and Governance).

Sisältöpuolella kenties merkittävin viime vuosien trendi on se, ettei kestävyydestä juuri voi puhua ottamatta kantaa ilmastonmuutokseen, unohtamatta muita osa-alueita. Tavassa toimia on havaittavissa selkeä suunta tarinoista ja tavoitteista kohti yhteismitallisuutta ja vertailukelpoisuutta yritysten välillä, mitä ilmentää uusien raportoinnin viitekehysten nousu niin Euroopassa (CSRD) kuin maailmalla (ISSB).

Määrämuotoisuus tukee sijoittajia, joille on käynyt välttämättömäksi nähdä kohdeyritystensä kestävyys sijoituskohteena ei ainoastaan taloudellisin vaan myös sosiaalisten ja ympäristövaikutusten näkökulmasta, ja pystyttävä vertailemaan hyvyyttä numeroissa. Lopuksi on nostettava esiin se, että vastuullisuus koskee kaikkia yrityksiä, sen raportointi ei enää ole vain suurten yritysten asia.

Vastuullisuuden nousevat teemat

Keskustelimme Kestävyyden Kirittäjät -podcast-sarjamme ensimmäisessä jaksossa muuttuvan vastuullisuuden teemoista vastuullisuusjohtaja Anne Larilahden kanssa. Anne on toiminut pitkään vastuullisuuden parissa Nokialla ja Finnairilla sekä ollut jo vuosia Pohjoismaiden johtavan yritysvastuuammattilaisten verkoston FIBS ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on kasvanut lapsuuden ajan puunhalaajasta todelliseksi vastuunkantajaksi ja nähnyt matkallaan, kuinka ”vastuullinen toiminta ei ole ristiriidassa liiketoiminnan kanssa; kuinka sosiaalista hyvää tehdään yrittämisen kautta. Samalla kun tehdään voitollista liiketoimintaa, luodaan mahdollisuuksia ihmisille”.


Anne Larilahti


ESG-tekijöistä Anne nosti keskustelussamme esiin ympäristöasiat, varsinkin ilmaston lämpenemisen, joka on koko ajan ollut mukana ja vahvistunut. Muina entistä enemmän esillä olevina teemoina Anne mainitsi ihmisoikeudet ja diversiteetin. Hän muistutti ennen käytetyn termiä ei-taloudellinen mittari, ”mutta sitä ei enää juuri näe, koska ymmärretään, että ne ovat mitä suurimmassa määrin pitkän aikavälin taloudellisia mittareita.”

Omistajat ja toimitusjohtaja vastuullisuuden keskiössä

Anne nosti myös esiin viimeaikaisista muutoksista sen, että sijoittajien ja rahastojen rooli on noussut vastuullisuusasioissa. ”Raha ratkaisee. Lainan hinta riippuu siitä, miten vastuullinen olet. Sijoittajilla on mahdollisuus ja halua vaikuttaa valitsemiinsa teemoihin yrityksissä.” Asian kääntöpuolena hän näki sen, että raportoinnin taakka yrityksissä kasvaa.

Anne tiivisti vastuullisuuden paikan näin: ”Meidän pitää päästää irti siitä ajatuksesta, että on erillinen vastuullisuusstrategia – yrityksellä pitää olla vastuullinen strategia!” Kun kysyin vastuullisuuden tekijöistä, hän linjasi, että ”yrityksen tärkein vastuullisuushenkilö on toimitusjohtaja”, ja juuri näin se on kaiken kokoisissa yrityksissä. Vastuullisuuden tekemiseen osallistuvat yrityksessä kaikki, ja vastuullisuuden asiantuntijoiden tehtäviin kuuluu ”ymmärtää tulevia suuntauksia, osata viedä vastuullisuus osaksi strategiaa, jos ei se siellä vielä ole, ja tietää, miten otetaan koko henkilöstö mukaan.”

Kumppanuuksien voimasta

Yksi keskustelussa esille noussut teema on yhdessä tekeminen. ”Kun haasteet ovat suuria, voivat silmät avautua uusille kumppanuuksille”, kertoo Anne esimerkiksi yritysten valinnoista koronan aikana. ”Kukaan ei voi ilmastonmuutokseen kaltaisia systeemisiä ongelmia ratkaista yksin, vaan yrityksellä, valtiolla, yksilöillä ja kansalaisjärjestöillä kaikilla on roolinsa.” Yhteistyö korostuu myös siksi, että yritysten on otettava vastuu koko arvoketjusta, ei vain omasta toiminnastaan. Vastuullisuuden kohderyhmiin kuuluu myös ympäröivä yhteiskunta.

Positiivista yhdessä tekemistä on myös se, että Suomessa vastuullisilla yrityksillä on yhteinen verkosto, voittoa tavoittelematon yhdistys FIBS ry, joka järjestää jäsenilleen koulutuksia ja tilaisuuksia, joissa kokoonnutaan kulloinkin ajankohtaisten teemojen äärelle. Esimerkiksi vuonna 2020 järjestettiin 70 koulutusta. FIBSin jäseniä ovat lähes kaikki suuret suomalaiset yritykset ja enenevässä määrin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tilaisuudet ovat avoimia jäsenyritysten koko henkilökunnalle. FIBS on yrityksille edullinen tapa oppia lisää kestävyyden kriteereistä.

Avaa podcast-jakso Spotifysta, tai kuuntele tästä: