Tämän kevään aikana suuret pörssiyritykset ovat vuosiraporteissaan julkistaneet ensi kertaa tietoja EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä eli taksonomiasta. Osana kestävän rahoituksen lakipakettia vuoden alusta voimaan tullut säädös velvoittaa yritykset kertomaan, mikä osuus niiden toiminnasta vastaa EU:n luokitusjärjestelmässä määriteltyjä vihreään siirtymään liittyviä toimintoja.
Taksonomiasäädös otettiin käyttöön kaksivaiheisesti, eli ensin 2021 vuosiraportissa suurten yritysten tuli kertoa toimintojensa taksonomiakelpoisuudesta, ja ensi vuonna 2022 vuosiraporteissa on arvioitavana luokitusjärjestelmäkelpoisuuden lisäksi luokitusjärjestelmän mukaisuus, mikä monien taloudellisten aktiviteettien osalta edellyttää huolellista elinkaarivaikutusten arviointia ja esimerkiksi tuotteen tai palvelun vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutoksen hillitsemisvaikutuksen merkittävyyttä.
Mitä EU-tasolla tapahtuu seuraavaksi?
Taksonomia on valmistunut vasta kahdelle EU:n ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvälle joukolle toimintoja lähinnä energia-alalta, metsätaloudesta, valmistavasta teollisuudesta, liikenne- ja rakennusalalta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät toiminnat määriteltiin teknisillä arviointikriteereillä jo keväällä 2021, ainoastaan ydinvoimasta ja maakaasusta vääntö jatkui aivan loppuvuoteen asti. Seuraavaksi tulevat määriteltäväksi tekniset kriteerit EU:n lopuille neljälle ympäristötavoitteelle: kiertotalous, biodiversiteetti, saasteettomuus ja vesien suojelu. Niiden piti olla valmiina jo 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta niiden valmistelu on ottanut ennakoitua enemmän aikaa ja niitä odotetaan julkaistavaksi myöhemmin tämän vuoden kuluessa.
Mitä luokittelun ensimmäisestä vaiheesta opittiin?
Kestävän rahoituksen lakipaketti oli täysin uudenlainen tapa luokitella taloudellisia toimintoja. Se herätti runsaasti odotuksia ja keskustelua siitä, että pystytäänkö tieteeseen perustuen määrittelemään, mikä kaikki toiminta on vihreää ja mikä ei. Tehtävä osoittautuikin vaikeaksi, ei ainoastaan lainsäätäjille vaan myös yrityksille. Luokitusjärjestelmä pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä, mutta vertaamalla yritysten tulkintoja luokitusjärjestelmäkelpoisuudesta on helppo huomata, että kaikki eivät tulkitse ohjetta samalla tavalla. Jopa saman alan toimijat ovat voineet luokitella itsensä kokonaan tai ei ollenkaan luokitusjärjestelmäkelpoisiksi. Odotus on, että tulkinta harmonisoituu ensi vuonna, mutta ydinajatus säilyy: taksonomian mukaisiksi luokitellaan se osuus yrityksen toiminnoista, jotka edistävät selvästi EU:n ympäristötavoitteita.
Mikä siis on taksonomiakelpoista ja taksonomian mukaista?
EU on sitoutunut päivittämään kriteereitä säännöllisesti lainsäädännön ja teknologisen kehityksen mukaisesti. Onkin selvää, että esimerkiksi sellainen teknologinen ratkaisu, joka nyt on markkinan parhaita, ei muutamien vuosien kuluttua ole enää vähäpäästöisin. Myös markkinatilanne muuttuu, ja vaikka esimerkiksi maakaasu lopulta tulkittiin ydinvoiman kanssa nykytilanteessa vihreämmäksi kuin moni muu energialähde, on ratkaisua kyseenalaistettu viime viikkoina myös kaupallisista ja poliittisista syistä: maakaasun tuonnin lopettaminen EU-alueelle on nostettu uudelleen keskusteluun: on jopa esitetty luokitusjärjestelmän muutosta, jotta säädöksestä poistettaisiin sinne jouluna lisätty maakaasun.
Olemme Greenstepissä selvittäneet, miten suomalaiset ja eurooppalaiset pörssiyhtiöt ovat toteuttaneet EU-direktiivin mukaista velvoitetta raportoida luokitusjärjestelmäkelpoista osuutta liiketoiminnastaan vuoden 2021 osalta, ja miten yritykset ovat valmistautuneet ensi vuoden uusiin raportointivelvoitteisiin. Kerromme mielellämme lisää taksonomiaselvityksen tuloksista ja johtopäätöksistä maksuttomassa tutustumistapaamisessa.
Julkaistu 01.06.2022