Odotettu työaikalain muutos on pian arkipäivää – 5 tärkeintä muutosta kootusti

Työelämä on suuressa murrosvaiheessa, eikä muutos suinkaan ole pysähtymässä vaan päinvastoin. Kiihtyvä muutosvauhti on luonut painetta uudistaa myös nykyinen työaikalainsäädäntö, joka nykyisessä muodossaan on vuodelta 1996 – paljon on ehtinyt muuttua tämän jälkeen ja on selvää, ettei nykyinen laki enää vastaa työelämän tarpeita.

Työaikalain uudistus astuu voimaan vuoden 2020 tammikuussa, ja työaikajärjestelyihin on sen myötä luvassa monia helpotuksia erityisesti asiantuntijatyön osalta, joka on monilla aloilla ajasta ja paikasta riippumatonta. Laki mahdollistaa esimerkiksi uuden joustotyöaikamallin, ja liikkumavaraa työaikaan tuovat myös muutokset liukuvan työajan ja työaikapankin osalta.

Kokosimme 5 tärkeintä työaikamuutosta auttaaksemme yrityksiä varautumaan uuteen työaikalakiin:

Joustotyöaika: Työntekijä ja työnantaja voivat jatkossa sopia uudesta joustotyöaikamallista, jonka puitteissa työntekijä voi itse päättää milloin ja missä tekee töitä. Joustotyöajasta on tehtävä kirjallinen sopimus, jolla sovitaan esimerkiksi lepoajoista, ja vähintään puolet työajasta on oltava sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää. Joustotyö sopii erityisesti vaativaan asiantuntijatyöhön ja mahdollistaa työntekijöille entistä joustavamman työn ja vapaa-ajan yhdistämisen: työntekijä voi toimiston sijaan työskennellä esimerkiksi kahvilassa, kesämökillä tai miksei vaikka satunnaisesti ulkomaillakin.

Työaikapankki: Tällä hetkellä työaikapankki perustuu työehtosopimuksiin, mutta lakiuudistuksen myötä työaikapankki kuuluu työaikalain piiriin ja on näin ollen mahdollista ottaa käyttöön kaikissa yrityksissä. Työaikapankki antaa mahdollisuuden säästää esimerkiksi liukumia ja ansaittuja vapaita, mutta vuoden aikana pankkiin ei kuitenkaan saa kertyä yli 180 tuntia. Työaikapankki ei ole pakollinen, ja sen käyttöönotosta ja ehdoista on sovittava kirjallisesti.

Liukuva työaika: Päivittäinen liukumaraja voi jatkossa olla 4 tuntia nykyisen 3 tunnin sijaan, ja liukuvan työajan enimmäiskertymä nousee uuden lain myötä 60 tuntiin. Liukumasaldo voi myös tilapäisesti nousta 60 tunnin yli, mutta saldon on tasoituttava 4 kuukauden seurantajakson aikana 60 tuntiin. Uusi työaikalaki mahdollistaa myös iltaliukuman erottamisen muusta työpäivästä eli käytännössä työntekijä voi käydä esimerkiksi harrastuksessa tai hakea lapset hoidosta iltapäivällä, ja jatkaa työpäivää liukuman puitteissa vielä myöhemmin illalla.

Kaikki työhön käytetty aika on työaikaa: Toisin kuin nykyään, uuden työaikalain myötä etätyö tulee kuulumaan työaikalain piiriin. Myös matkustamisen aikana tehty työ lasketaan jatkossa työajaksi, mutta matkat itsessään eivät edelleenkään ole lähtökohtaisesti työaikaa, mikäli ne eivät samalla ole työsuoritus.

Enimmäistyöaika: Lakiuudistus antaa mahdollisuuden sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään 10 tuntiin, tosin tietyin rajoituksin. Kokonaistyöaika saa olla enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden jaksolla, ja tässä ovat mukana myös mm. mahdolliset ylityöt. Nykyisen lain mukaiset ylityökiintiöt poistuvat.

Uuteen työaikalakiin on vielä muutama kuukausi aikaa, joten viimeistään nyt on hyvä käydä läpi yrityksenne työaikaohjeistukset ja kartoittaa, miten uuden työaikalain muutokset vaikuttavat nykyisiin käytäntöihin. Uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet työn ja arjen yhteensovittamiseksi, ja jokaisen yrityksen olisikin hyvä miettiä tarkemmin, miten lakimuutoksia voitaisi hyödyntää työaikojen joustavuuden lisäämiseksi sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.