Sääntely kirkastaa kestävyysvaikutuksia – tilannekatsaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen

Mikä on SFDR-asetus ja mihin se vaikuttaa?

EU:n kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuuden avulla pyritään ehkäisemään viherpesua, parantamaan sijoitustuotteiden läpinäkyvyyttä lisäämällä sijoittajille annettavaa tietoa kestävyydestä sekä edistämään vihreää siirtymää ohjaamalla rahavirtoja kestävämpiin sijoituskohteisiin. Kokonaisuuteen kuulu kolme sääntelyä: Taksonomia-asetus, vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD), sekä tiedonantoasetus (SFDR - Sustainable Finance Disclosure Regulation). Tiedonantoasetuksen tavoitteena on mahdollistaa läpinäkyvän ja täten vertailukelpoisen tiedon saanti yritysten toiminnan kestävyysriskeistä ja -vaikutuksista.

Tiedonantoasetuksen myötä finanssimarkkinatoimijoilla on velvollisuus antaa tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista sekä tuote- että yhtiökohtaisesti. Finanssialan toimijoiden on maaliskuusta 2021 alkaen täytynyt minimivaatimuksena julkaista verkkosivuillaan kestävyysriskien huomioonottamiseen liittyvät toimintaperiaatteet sekä tiedot sijoituspäätöksistä johtuvien haitallisten kestävyysvaikutusten huomioimisesta. Minimivaatimuksiin kuuluu lisäksi rahoitustuotteisiin liittyvä velvoite ilmoittaa, millä tasolla tuotteessa otetaan huomioon kestävyysriskejä, sekä luokitella tuotteensa joko asetuksen 6, 8 tai 9 artiklan mukaiseksi.

Täydennyksiä raportointistandardeihin ja sijoitusneuvonnan ohjeistuksiin

Tiedonantoasetusta on täydennetty tammikuussa 2023 voimaan tulleilla teknisillä standardeilla, niin sanotuilla RTS-säännöksillä, jotka yhdenmukaistavat annettavien tietojen muotoa ja sisältöä tuotteiden sekä toimijoiden vertailukelpoisuuden parantamiseksi muun muassa rahoitustuotteille ja haitallisten kestävyysvaikutusten kartoittamiselle teknisten standardien liitteinä olevien mallipohjien avulla.

Lisäksi elokuusta 2022 lähtien palveluntarjoajille on asetettu velvollisuus kysyä asiakkaan kestävyysmieltymyksistä sijoitusneuvonnan tarjoamisen yhteydessä. Kestävyysmieltymysten kartoittamisen yhteydessä asiakas voi aiempaa paremmin vaikuttaa siihen, millaisia sijoituksia asiakkaan sijoituksiin sisällytetään ja kuuluuko sijoituksiin esimerkiksi taksonomian mukaisia sijoituksia, kestäviä sijoituksia tai sellaisia sijoituksia, joissa huomioidaan haitalliset kestävyysvaikutukset.

Laajemmat raportointivaatimukset estävät viherpesun

SFDR-asetuksen raportointivaatimukset ovat laajentuneet viherpesun estämiseksi. Uudistuksen myötä kestävän rahoituksen tuotteita on luokiteltu kolmeen eri luokkaan sen mukaan, kuinka paljon ne tekevät kestäviä sijoituksia.

Sijoitustuotteita ei enää saa markkinoida kestävinä, jos ne eivät ole sääntelyn mukaisia tuotteita, joilla on erityisiä kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia. Kestäviä tuotteita kuvataan asetuksessa tummanvihreiksi (SFDR:n artikla 9), keskivihreiksi tai vaaleanvihreiksi (SFDR:n artikla 8):

• Artikla 8:n mukaiset tuotteet voidaan jaotella vaaleanvihreisiin (8) tai keskivihreisiin (8+) tuotteisiin sen mukaan sitoutuvatko ne tekemään myös kestäviä sijoituksia aiheuttamatta merkittävää haittaa yhdellekään määritelmässä mainituista tavoitteista ja että sijoitusten kohdeyhtiöt noudattavat hyviä hallintotapoja sen lisäksi, että ne edistävät joko ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia osana sijoitustoimintaansa.
• Artikla 9:n mukaiset eli tummanvihreät tuotteet tekevät ainoastaan kestäviä sijoituksia ja niillä on kestävyyteen liittyvä tavoite. Näitä tuotteita koskevat myös laajemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedonantovaatimukset. Tietoja on annettava siitä, mitä ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia tuote edistää, tai mikä on tuotteen kestävä sijoitustavoite. Lisäksi tietoa tulee antaa esimerkiksi tuotteen kestävyystavoitteista, kestävyyden mittaamisesta ja tuotteen strategiasta, ja niiden toteutumisesta tulee pystyä raportoimaan vuosittain.

SFDR edellyttää myös taksonomiakelpoisuutta

EU:n ympäristötaksonomia täydentää SFDR-asetusta määrittelemällä ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja asettamalla sille kriteerit. Edellä mainittujen artikla 8:n tai 9:n mukaisen tuotteen kohdalla tulee ilmoittaa, ottaako tuote huomioon taksonomian mukaiset luokittelukriteerit.

Taksonomia sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joista kahta ensimmäistä eli ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat velvoitteet ovat olleet voimassa tammikuusta 2022 lähtien. Komission valmistelussa on vielä asetus, joka koskee neljää muuta ympäristötavoitetta, jotka liittyvät vesivarojen ja merten kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen.

Erityisesti tuotekohtaisesti tehtävä raportointi on haastavaa osittain keskeneräisen EU-taksonomian takia ja osittain, koska dataa kohdeyhtiöiden taksonomiakelpoisuudesta tai -mukaisuudesta ei ole ollut vielä saatavilla. Finanssialan toimijan tietä mahdollisimman kattavaan ja vertailukelpoiseen raportointiin on mahdollista helpottaa kohdeyhtiöistä saatavan paremman datan ja raportoinnin kautta.

Uudet velvoitteet koskevat myös pienempiä yrityksiä

Raportointivelvoitteiden lisäksi yrityksiin kohdistuu kasvavia odotuksia muun muassa kestävyysdataa vaativien sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suunnalta, jolloin paine datan laadusta ja saatavuudesta valuu myös toimitusketjussa alaspäin. Kasvaneet odotukset tulevat vaikuttamaan täten myös pienempien yritysten datan laatuun ja saatavuuteen, koska ne ovat usein osa raportointivelvoitteiden piirissä olevan suuremman yrityksen toimitusketjua.

Me Greenstepillä autamme niin finanssialan toimijoita kuin heidän kohdeyrityksiänsä vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin entistä paremmasta ja laajemmasta ESG-tiedon raportoinnista.