Arvoketjuvaikutusten arvioinnin tulee pian olla entistä kokonaisvaltaisempaa

Susanna Oravainen

Sustainability Controller

Euroopan komissio esitteli helmikuussa 2022 ehdotuksensa yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta eli yritysvastuulaista (CSDD – Corporate Sustainability Due Diligence). Mistä tässä ehdotuksessa on kyse?

Voimaan astuessaan EU:n yritysvastuulaki velvoittaisi arvioimaan omia arvoketjuvaikutuksiaan laajemmin kuin koskaan aiemmin eli yritysten tulisi tulevaisuudessa tietää, millaisia vaikutuksia niiden toiminnalla arvoketjun eri vaiheissa kokonaisvaltaisesti on. Tämän lisäksi negatiiviset vaikutukset tulisi minimoida ja jo aiheutettuja haittoja korjata. Useimmat pienet ja keskisuuret yritykset kuuluvat jonkin suuren yrityksen arvoketjuun, ja juuri tästä syystä jokaisen pk-yrityksenkin tulisi olla tietoinen omasta arvoketjustaan ja vaikutuksistaan siinä.

Keskustellessani viime aikoina pk-yritysten edustajien kanssa, olen kuitenkin huomannut, että osa yrityksistä tunnistaa ja käsittelee omia arvoketjuvaikutuksiaan edelleen valitettavan suppeasti. Omat ympäristöön liittyvät ja taloudelliset arvoketjuvaikutukset tunnistetaan jo melko hyvin, mutta esimerkiksi toimiminen pk-sektorilla suomalaisessa kontekstissa voi helposti luoda harhan, ettei omalla yrityksellä olisi lainkaan hankintaan liittyviä sosiaalisia arvoketjuvaikutuksia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myös Suomen markkinan sisällä toimivilla yrityksillä on väistämättä hankintaan liittyviä sosiaalisia arvoketjuvaikutuksia.  


Jokaisen yrityksen tulisikin kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin tarkastellessaan omia hankintaan liittyviä arvoketjuvaikutuksiaan:  
  • Onko vastuullisuuteen liittyvät kysymykset huomioitu toimittajasopimuksissa?
  • Onko yrityksellä käytössään toimittajien hyväksyntämenettelyjä tai toimintaperiaatteita (Supplier Code of Conduct)?
  • Ovatko yrityksen hankintaketjut läpinäkyviä ja jäljitettävissä?
  • Millaisia ihmisoikeusriskejä yrityksen ostamiin ja myymiin raaka-aineisiin/tuotteisiin/palveluihin liittyy?
  • Kuinka paljon yrityksen hankintaketjuissa on alihankkijoita ja missä päin maailmaa ne ovat?
  • Millaisia negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla on paikallisyhteisöihin arvoketjun eri vaiheissa?

Kokonaisvaltainen yrityksen arvoketjuvaikutusten arviointi on osa hyvää ja vastuullista liiketoimintaa, mutta myös tehokasta riskienhallintaa. Arvoketjuvaikutusten tunnistamisella, negatiivisten vaikutusten minimoimisella ja positiivisten vaikutusten vahvistamisella rakennetaan kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa, jota arvostavat niin asiakkaat, rahoittajat kuin monet muutkin sidosryhmät.  

Tunnistetaanko teidän yrityksessänne yrityksen hankintaan liittyvät arvoketjuvaikutukset jo kokonaisvaltaisesti?




Euroopan Unionin yritysvastuulaki koskisi voimaan astuessaan suuria yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on yli 500 ja hieman pienempiä riskialoilla (tekstiiliteollisuus, maa- ja metsätalous, kaivannais- ja fossiilienergiateollisuus) toimivia yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on yli 250.

Lisäksi laki koskisi ulkomaisia yrityksiä, joiden liikevaihto EU-alueella ylittää 150 miljoonaa euroa (riskialoilla 40 miljoonaa euroa).