Hyvä työilmapiiri ei synny itsestään - apua kehitykseen valmennuksista

“Olen rautainen oman alani ammattilainen ja se saa riittää!”

“Minä nyt vain olen tällainen ihminen, ottakaa tai jättäkää!”

Ovatko yllä olevat lauseet sinulle tuttuja työelämästä?

Onko niin, että kun ammatillinen osaaminen on kunnossa, niin saan olla työpaikalla juuri sellainen kuin haluan? Onko se aidosti ja oikeasti riittävää?

Johtavatko hyvät työelämätaidot toimivaan työyhteisöön ja hyvään työilmapiiriin? Tukeeko toimiva työyhteisö sitä, että pystyn käyttämään asiantuntijuuttani ja työelämätaitojani työssäni?

Yllä on monta kysymystä, joiden pohtimiseen tarvitsin apua, joten pyörittelin teemaa kollegoideni kanssa.

Millaisia taitoja tarvitset oman työn johtamiseen?

Jos ei ole työyhteisöä, tarvitaanko työyhteisötaitojakaan?

Emme koskaan tee työtämme aivan yksin, sillä työskentelemme asiakasyhteisöissä tai teemme sidosryhmäyhteistyötä, vaikka organisaatioon kiinnittyvä työyhteisö puuttuisikin. Myös näissä yhteisöissä tarvitsemme työyhteisötaitoja.

Omaa työtään täytyy osata johtaa, jotta asiakastyöt, projektit tai työmaat tulevat valmiiksi. Oman työn johtamisen taitoihin kuuluu se, että tunnistaa oman osaamisensa ja osaa käyttää vahvuuksiaan työtehtävien loppuun saattamisessa aikataulujen puitteissa.

Avun pyytämisen taito on silloin tarpeen, kun työ jumittaa tai aikataulut meinaavat karata käsistä.

Työpaikalla voidaan tarvita moniammatillista yhteistyötä ja useiden eri alojen ammattilaisten työpanosta, että työt saadaan hoidettua laadukkaasti ja tehokkaasti. Eteen voi tulla tilanteita, että kollega voi hoitaa työnsä vasta sen jälkeen, kun olen hoitanut oman osuuteni ensin.

Työyhteisötaidot auttavat meitä toimimaan näissä erilaisissa yhteisöissä. Parhaimmillaan moniammatilliset yhteisöt auttavat meitä oppimaan ja kehittymään työssämme. Vaihtoehtona on puurtaa yksin ja yrittää selvitä omin voimin kaikista mahdollisista tilanteista.

Mitä työnantajan direktio-oikeus tarkoittaa ja miten se näkyy arjen työssä?

Esihenkilöllä on työn tekemiseen liittyvä työnjohto- ja valvonta oikeus eli ns. direktio-oikeus.

Ajoittain kuulen sanottavan, että henkilö on joutunut esihenkilön ”silmätikuksi”. Voihan näinkin olla, mutta toisinaan meiltä hämärtyy ajatus siitä, mikä on työnantajan oikeus ja velvollisuus.

Työnantajalla on oikeus päättää mm. työn tavoitteista, työtehtävien laajuudesta ja laadusta, työntekemisen tavoista, tehtävänkuvista, työajoista sekä työntekopaikasta, ottaen toki huomioon työsopimuksen kirjaukset.

Työnantajalla on velvollisuus noudattaa työlainsäädäntöä sekä työpaikalla noudatettavia työehtosopimuksia, työsopimusta ja muita sopimuksia.

Lue lisää: Kaikki mitä työnantajan kuuluu tietää työyhteisön kehittämissuunnitelmasta

Työyhteisötaitoihin kuuluu olla tietoinen siitä, mitä direktio-oikeus tarkoittaa sekä millaista työelämää säätelevää lainsäädäntöä ja sopimuksia meillä on, vaikka niiden yksityiskohtaiselle tuntemiselle ei olekaan tarvetta.

Hyvään johtamiseen kuuluu puolestaan se, että työntekijän kykyyn hoitaa työtehtävät luotetaan, osaamista johdetaan ja työstä suoriutumista arvioidaan tasapuolisesti ja selkeästi sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Yhteistyötaidot ovat työyhteisötaitojen ytimessä

Tarvitsemme yhteistyötaitoja, jotta kykenemme tuomaan oman osaamisemme työyhteisön käyttöön ja antamaan muille mahdollisuuden tehdä samoin. Voimme jakaa työtehtäviä ja vastuita tasapuolisesti tiimin kesken.

Yksi osa yhteistyötaitoja ovat vuorovaikutustaidot, joiden avulla tuomme oman osaamisemme ja asiantuntijuutemme esille, kykenemme ilmaisemaan omat tarpeemme, osaamme nostaa tarvittaessa epäkohdat esille ja pystymme kertomaan, jos olemme eri mieltä. Tiedämme, mitä on asiallinen käytös ja osaamme asettua toisen ihmisen asemaan, kun hänellä on vaikeaa.

Konfliktitilanteissa tarvitsemme kykyä ilmaista tunteemme ja ajatuksemme, jotta toiset voisivat ymmärtää, mikä tilanteessa loukkaa. Tämä lisää kykyä nähdä tilanne toisen näkökulmasta ja siten auttaa ymmärtämään oma vaikutus ristiriidan syntyyn ja ylläpitoon.

Konfliktien ratkaisemiksesi tarvitsemme kykyä kuunnella muiden näkemyksiä ja kykyä hakea yhdessä muutosta tilanteeseen. Osaamme puolustaa omaa näkemystämme ja kuunnella toisten mielipiteitä ja löytää yhteistä suuntaa siihen, miten asioita hoidetaan tai tehtäviä jaetaan ja miten tehdä yhteistyötä, vaikka ei oltaisi samaa mieltä. Näissä tilanteissa tarvitaan kykyä joustaa.

Työelämätaitoihin liittyy myös kyky ylläpitää omaa työhyvinvointiaan, sillä ilman tätä emme voi käyttää asiantuntijuuttamme tai muitakaan työelämässä tarvittavia taitoja.

On totta, että työnantajalla on vastuu työntekijöiden kuormituksen vähentämisessä. Työyhteisötaitoihin kuuluu kyky kertoa esihenkilölle, jos kuormitusta on liikaa. Sen jälkeen on esihenkilön tehtävänä saada työkuormaa pienennettyä ja seurata, että toimenpiteet vähentävät kuormitusta. Loppuun palanut esihenkilö tai työntekijä ei ole kenenkään etu.

Millainen on hyvä työilmapiiri?

Puhumme hyvästä työilmapiiristä, mutta mistä se tulee ja mitä se on?

Sitä ei voi kaataa, eikä se putoa meille syliin! Hyvä työilmapiiri luodaan yhdessä ja se rakentuu mm. toisen ammattitaidon ja työn arvostuksesta, hyvästä vuorovaikutuksesta sekä asiallisesta toisten kohtelusta. Hyvässä työilmapiirissä ei tarvitse pelätä eikä epäröidä ilmaista omia näkemyksiään.

Yhdelle hyvä ilmapiiri on sujuvia työprosesseja, töiden hoitamista ajallaan ja tavoitteiden täyttymistä. Toiselle hyvään työilmapiiriin kuuluu hyväntuulinen meininki ja ilo sekä kannustus ja tuki. Tähän kaikkeen tarvitsemme ammatillisen osaamisen lisäksi työyhteisötaitoja ja toimivia työyhteisökäytänteitä.

Millaisessa työyhteisössä työyhteisötaidot kukoistavat?

Entäpä jos työyhteisötaitosi ovat priimaa, mutta työskentelet työyhteisössä, jossa näitä taitoja ei voi hyödyntää esimerkiksi yhteistyön puutteen vuoksi - työyhteisössä, jossa jokainen on oman onnensa seppä?

Toimivassa työyhteisössä parasta on se, että apua voi pyytää kollegoilta, jotka tekevät samaa työtä ja ovat jo ehtineet ratkoa samanlaisia ongelmia, joissa tarvitsemme apua.

Oman osaamisensa ja vahvuutensa voi tunnistaa mm. siitä, missä asioissa sinulta pyydetään apua tai miten osaat toimia ongelmatilanteissa. Toimivassa työyhteisössä on selkeää, mistä asioista voi itse päättää ja kuka vastaa jostain muusta.

Työyhteisötaitojen käyttäminen onnistuu yhteisössä, jossa kohdataan ja ollaan vuorovaikutuksessa. Yhteistyö motivoi, jos vuorovaikutustilanteet ovat mukavia ja yhteistyö edistää töiden tekemistä. Yhteistyötä helpottaa, kun tavoitteet ovat kirkkaat ja ne ovat realistiset sekä saavutettavissa olevat.

Työyhteisötaidot kukoistavat, kun työyhteisö suuntaa katseet tulevaisuuteen, ammentaa historiasta parhaat käytännöt ja työskentelytavat sekä vaalii yhteisölle tärkeitä perinteitä. Uudet työntekijät tuovat uusia toimintatapoja, jos heidän annetaan avoimesti kertoa parannusehdotuksia.

Loukkaannutko sinä, jos uusi työntekijä kertoo, että tehtäviä voisi hoitaa toisellakin tavalla? Sanotko, että on jo tehty, ei onnistu?

Kun työtä tehdään yhdessä, saattaa syntyä myös erimielisyyksiä, jotka voivat johtaa konflikteihin. Hyvässä työyhteisössä nämä ja muutkin ongelmat ratkotaan niiden kanssa, joita ne koskevat. Työyhteisön pelisäännöt ovat selkeät ja ne tukevat perustehtävän toteuttamista ja yhteistyön sujuvuutta.

Miten asiakkaat vaikuttavat työyhteisöön?

Ilman asiakkaita ei ole työyhteisöjäkään, joten toimivassa työyhteisössä tiedostetaan asiakkaan tarpeet ja toimintaympäristön muutokset, joiden perusteella työyhteisöt kehittävät tuotteitaan ja palveluitaan. Johtaminen on johdonmukaista, reilua ja yhdenvertaista. Työyhteisöt voivat vaikuttaa työn tekemisen tapoihin ja asiakasnäkökulma on kaikessa tekemisessä keskiössä.

Oma asiantuntijuus pääsee loistamaan, kun työyhteisössä on työrauha, saat tarvittaessa tukea esihenkilöltä ja kollegoilta ja pystyt tukemaan myös muita heidän työssään.

Mainitsinkohan jo, että tuen antamisen taito on yksi työelämätaidoistamme?

Greenstep Academy auttaa kehittämään työyhteisötaitoja

Greenstep Academy on auttanut erilaisia ja eri kokoisia työyhteisöitä kehittämään omaa toimintaansa ja entistä parempaa työyhteisökulttuuria. Valmennuksien sisältö voidaan räätälöidä aina työyhteisön tarpeiden mukaisesti, mutta se voidaan toteuttaa esimerkiksi tämän sisällön mukaan tai valitsemalla siitä omalle työyhteisölle sopivat sisällöt:

Moduuli 1: Oman työn johtamisen taidot

Tavoite: Oppia tunnistamaan omat työn tekemiseen liittyvät arvot ja tarpeet. Saada välineitä johtaa entistä paremmin omaa työtään. Oppia ymmärtämään oma vastuu osana työyhteisöä ja johdettavana.

Jakso 1 (2h): Työntekemisen arvot, tarpeet ja vahvuudet

Teemat: Omien arvojen ja tarpeiden tunnistaminen ja toteutuminen työssä. Vahvuudet ja kyky toimia haastavissa tilanteissa.

Jakso 2 (2h): Minä työyhteisön jäsenenä ja johdettavana

Teemat: Hyvä työyhteisö ja miten pääsemme siihen – mitä se edellyttää työyhteisön jäseniltä? Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Hyvä johtaminen – mitä toivomme johtamiselta ja miten voimme tukea johtamista?

Moduuli 2: Yhteisöllisyyden vahvistaminen

Tavoite: Oppia toimimaan rakentavasti työyhteisössä ja vuorovaikutustilanteissa. Oppia antamaan palautetta ja saada rohkeutta nostaa itselle tärkeät asiat esille. Oppia toimimaan ratkaisukeskeisesti ristiriidoissa.

Jakso 1 (2h): Vuorovaikutus- ja palautteenantotaidot

Teemat: Oma vuorovaikutustyyli – mikä motivoi ja miten toimin stressitilanteissa? Toimiva vuorovaikutus ja arvostava kohtaaminen. Palautteen antamisen taidot.

Jakso 2 (2h): Konfliktien ratkaisutaidot ja tiiminä onnistuminen

Teemat: Mistä ristiriidat kumpuavat ja mikä merkitys niillä on työyhteisöille? Ratkaisukeskeisyys ja restoratiivisuus konfliktien selvittelyssä. Miten edistän ristiriitojen selvittelyä? Tiiminä onnistuminen – kuinka onnistua yhdessä?

Mikäli koet, että työyhteisössäsi olisi paikka kehittää työyhteisötaitoja, työskentelykulttuuria tai tiimien välisiä yhteistyömalleja, olethan yhteydessä asiantuntijaamme Päivi Lohi-Aaltoon tai varaat ajan keskustelulle täältä.